Kruunusillat tähtää vastuullisuuden kärkeen

Kruunusillat-allianssi on ottanut käyttöön kansainvälisen Ceequal-järjestelmän mitatakseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaista vastuullisuutta. Tämä on Suomessa varsin uutta.

 ”Tavoitteenamme on ottaa vastuullisuus huomioon poikkeuksellisen kattavasti”, sanoo Kruunusillat-allianssin projektinjohtaja Jere Keskinen.

 Vastuullisuus on laaja aihepiiri, joka kattaa ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat. Vastuullisuuslupaus koskee hanketta suunnittelusta valmiiseen lopputuotteeseen.

 ”Lupaukseemme sisältyy, että työmaamme ja niiden ympäristö ovat turvallisia niin työntekijöille kuin alueen asukkaille. Pyrimme minimoimaan työmaan aiheuttamamme häiriöt kaupunkilaisille. Tämä koskee sekä liikenteellisiä vaikutuksia että ilmanlaatua ja melua työmaan ympäristössä”, sanoo vastuullisuusasioita koordinoiva Minna Tukiainen Kruunusillat-allianssista.

 Osa allianssissa tehtävien valintojen vaikutuksista voi olla vastuullisuuden eri näkökulmien kannalta ristiriidassa keskenään. Päätösten ja valintojen systemaattista tarkastelua ja läpinäkyvyyttä tuetaan muun muassa vaihtoehtotarkasteluilla, joihin on yhdistetty vastuullisuusnäkökulmat.

 Käytännössä vastuullisuus tulee näkymään hankkeessa muun muassa varautumisena tulevaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varaudutaan ottamalla huomioon tulvariskit ja valitsemalla viherrakentamiseen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuvaa kasvillisuutta. Hankkeen toteuttamisessa otetaan huomioon, ettei myöskään tulevien kestävien maankäyttö- ja liikennehankkeiden toteutumista vaikeuteta.

 Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon olemassa oleva ympäristö ja alueen historia. Tämä varmistetaan tarkoilla suunnittelu- ja kaupunkikuvaohjeilla.

 Maa-aineksen mahdollisiin haitta-ainepitoisuuksiin kiinnitetään huomiota. Suunnitteluvaiheessa etsitään kustannustehokkaita keinoja vähentää hankkeesta veteen, ilmaan ja maaperään aiheutuvia päästöjä.

 Hankkeen elinkaarivaikutusten arviointi on osa suunnittelua ja sen pohjalta etsitään keinoja parantaa hankkeen resurssitehokkuutta. Kiertotaloutta edistetään esimerkiksi hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja ja kaivumassoja rakentamisessa.

 Yksi kaupunkilaisille heti näkyvä vastuullisuuden muoto on riittävän tiedottamisen ja osallisuuden varmistaminen: Eri sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus kertoa näkemyksensä ja saada perusteltu vastaus. Hankkeella pohditaan jatkuvasti mahdollisuuksia kehittää vuorovaikutuksen ja kansalaisosallistumisen tapoja.

Covid19-tilanne rajoittaa kasvokkaisen kohtaamisen mahdollisuuksia, mutta käytämme vaihtoehtoisia tapoja tavoittaa ihmiset keskustelemaan muun muassa tilapäisistä liikennejärjestelyistä.

 

Kruunusillat-raitiotie

Kruunusillat-hanke yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Hankkeen näkyvimmät osat ovat kolme uutta siltaa: Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta. Kruunuvuorensilta tulee olemaan Suomen pisin silta, noin 1200 metriä.

Rakentaminen alkanee vuonna 2021. Tämän hetken tavoite yhteyden valmistumiselle on vuonna 2026, mutta aikataulu tarkentuu vuonna 2021.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan allianssimallilla.

Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen. Näiden aiheuttamat kustannukset tulevat Kruunusillat-budjetin ulkopuolelta.

Kruunusillat-raitiotien ja sen kustannusarvion ulkopuolisia asioita ovat myös HKL:n raitiovaunuhankinnat ja Laajasaloon suunniteltu hybridikortteli, joka sisältää asuintaloja ja niiden alle raitiovaunuvarikon.

Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy.