Uusi Telakkaranta yhdistää uuden rakentamisen ja alueen teollisen historian. Kuva Lundgaard & Tranberg Arkitekter

"Kaikkea ei tarvitse aina purkaa, kun halutaan jotain uutta" – Keskustaverstaassa pohditaan kantakaupungin muutosta

09.10.2018 09:00

Millaisista asioista kantakaupungin identiteetti muodostuu? Tervetuloa keskustelemaan tästä ja muista keskustan kehittämisen näkökulmista Keskustaverstaaseen Narinkkatorille 10.–12. lokakuuta.

Ruumishuone muuttui Helsingin Vallilassa nuorisotaloksi kolme vuosikymmentä sitten. Marian sairaalasta kehkeytyi pari vuotta sitten startup-pöhinän keskus. Euroopan kemikaalivirasto muutti Telakkarantaan uudisrakennukseen, mutta sen sisälle jäi vanha punatiilinen puutyöpajarakennus.

Kantakaupungissa eri aikakausien rakennukset elävät rinnakkain: empirekeskustan lisäksi sieltä löytyy Euroopan mittakaavassakin harvinaisen ehjä jugendtyylisten rakennusten alue Katajanokalta. Keskustasta löytyy myös monia kansainvälisesti merkittäviä modernin arkkitehtuurin merkkikohteita. Keskustan rakennukset ja niiden ympäristöt elävät ja kehittyvät jatkuvasti.

– Kun rakennusten pitää kestää satoja vuosia, niiden täytyy olla niin kiinnostavia, että niiden käyttötarkoitusta voidaan ja halutaan muuttaa, sanoo johtava arkkitehti Henna Helander Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta. Hän valmistelee kaupungille parhaillaan arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa.

 – Hyvä rakentaminen kestää rakennuksen toiminnan vaihtamisen.

Ihmisten tarpeet tiloille ja kaupunkiympäristölle muuttuvat yhä nopeammin. Miten kaupunki pystyy elämään ajassa ja ottamaan ihmisten moninaiset toiveet huomioon?

Keskustavisio on tahtotila tulevaisuuden keskustasta

Hyvä kaupunkisuunnittelu pyrkii tekemään kaupungista sellaisen, jossa ihmiset haluavat asua, elää, työskennellä ja jossa elinkeinoelämä kukoistaa ja osaaminen lisääntyy. Jotta näin tapahtuisi, tarvitaan aktiivista vuoropuhelua kaupungin käyttäjien, elinkeinoelämän edustajien ja kaupunkisuunnittelijoiden välillä.

Hyvä hetki keskustelulle on muun muassa 10.–12. lokakuuta Kampin Narinkkatorilla Keskustaverstaassa, jossa paikalla on kaupunkisuunnittelijoiden lisäksi kiinnostavia keskustelijoita, kuten muun muassa professori Laura Kolbe, kaupunkitaiteilija Lauri Jäntti ja toimitusjohtaja Antti Kerppola.

Hiljattain tehdyssä Helsingin kaupunkistrategiassa ja uudessa yleiskaavassa keskustan kehittämiselle linjattiin suuntaviivat. Ennen kuin muutosten toteutus alkaa, halutaan rakentaa yhteinen tahtotila siitä, millaisen keskustan tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä. Työtä kutsutaan keskustavisioksi, ja sitä rakentamaan halutaan mukaan mahdollisimman moninainen joukko kantakaupungissa päivittäin hengailevista ihmisistä satunnaisiin kävijöihin.

Kaisa-talo ja Tiedekulma kytkeytyvät hienosti ympäristöönsä  

Millaista keskustelua keskustan tulevaisuudesta toivoisit Keskustaverstaassa käytävän, Henna Helander?

– Minusta kannattaisi keskustella ihmisten arvoista ja elämäntavoista. Suomessa demokraattisuutta pidetään tärkeänä arvona. Meillä se on tarkoittanut sitä, että talojen pihat ovat avoimia.

Usein keskustelu kaupunkikuvasta typistyy esimerkiksi väittelyyn, sopiiko jokin rakennus johonkin kohtaan. Helander siirtäisi keskustelua siitä, onko jokin rakennus kaunis, siihen, onko tila ihmisistä viihtyisä. Mitä tilassa voi tehdä?

Erinomaisina esimerkkeinä kiinnostavasta arkkitehtuurista ja hyvästä kaupunkisuunnittelusta Helander pitää kaikille avoimia Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-taloa ja huipputiedettä kaupunkilaisille tunnetuksi tekevää Tiedekulmaa.

– Rakennukset on saatu hienosti liittymään ympäristöönsä. Hyvällä suunnittelulla tilat ovat parantaneet viihtyisyyttä sekä sisällä että kadulla, Helander sanoo. 

– Maailmalla harrastetaan tällä hetkellä paljon totaalipurkamista, ja luulen, että voisimme olla edelläkävijöitä siinä, että kaikkea ei tarvitse aina purkaa, kun halutaan jotain uutta. Paljon kestävämpää on muokata vanhaa, kuten Tiedekulmassa tehtiin.

Voisimmeko kääntää talven pimeyden voitoksi keskustassa?

Uudet ja vanhat rakennukset ja niiden kytkeytyminen ympäristöön luovat Helsingin ainutkertaista identiteettiä. Siitä keskustellaan paljon myös Keskustaverstaassa Narinkkatorilla. Mitä haluamme eri aikakausista säilyttää ja millaisille rakennuksille voimme tehdä Tiedekulman kaltaisia muutoksia? Voisimmeko kääntää keskustassa talven pimeyden jotenkin voitoksi esimerkiksi maanalaisella keskustalla tai profiloitua erityisen upealla valaistuksella?

Monille ulkomaalaisille vieraille Helsingissä vavahduttavin kokemus on jäällä kävely.

– Helsingin keskustassa meri ja luonto on alkuvoimaisen villiä ja koko ajan läsnä. Keskuspuisto metsänä tunkeutuu aivan ytimeen asti. Helsingistä löytyy sellaista kontrastisuutta ja reippautta, jota ei helposti muualta löydy. 

Keskustelua käydään Keskustaverstaan lisäksi tammikuussa Keskustamessuilla Brygga-tilassa keskustakirjasto Oodissa. Sekä Keskustaverstas että Keskustamessut ovat kaikille avoimia ja ilmaisia tilaisuuksia. Helsingin kaupunki toteuttaa tapahtumat yhteistyössä Demos Helsingin kanssa. Tutustu tarkempaan ohjelmaan osoitteessa hel.fi/keskusta.  


JAA