Harakan saari. Kuva: Marianne Saviaho.

Itämeri-toimenpideohjelman toteuttaminen etenee hyvin

Helsingin kaupungin Itämeri-toimenpideohjelma etenee vauhdikkaasti koronasta huolimatta. Ohjelmakaudelle 2019−2023 Helsingille on kirjattu 111 toimenpidettä vesistöjen suojelemiseksi. Näistä 81 on jo aloitettu ja kahdeksan on valmistunut.   

Ohjelman toimenpiteistä erityisesti roskaantumisen hallinta, veneilyn ympäristöystävällisyys sekä kumppanuuksien ja verkostojen kehittäminen etenivät viime vuonna. Osa toimenpiteistä on luonteeltaan jatkuvia. 

”Se, että kaupunki pandemiasta huolimatta näin hyvin pystyy edistämään toimenpideohjelmansa tavoitteita, on selvä osoitus siitä, kuinka sitoutunut Helsinki on toimimaan terveemmän Itämeren puolesta. Emme luovuta vaikeuksista huolimatta”, Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen sanoo. 

Rehevöitymisen torjunta vakiintuu 

Vuoden 2020 lopussa ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävistä 25 toimenpiteestä 18 oli joko käynnissä tai aloitettu. Aloitetut toimenpiteet liittyivät jätevesien ylivuotojen hallintaan, liikenteeseen, maatalouden vesistövaikutusten tutkimukseen sekä ravinteiden poistoon. 

Uusi avaus oli sähköisen vesiliikenteen edistämiskokeilu, joka oli osallistuvan budjetoinnin idea ja toteutui merellisen strategian ja Forum Viriumin ansiosta. Maatalouteen ja viheralueiden ylläpitoon liittyvät toimenpiteet ovat luonteeltaan jatkuvia. 

Roskaantumiseen, haitallisiin aineisiin ja meluun liittyvistä 18 toimenpiteestä 14 oli joko aloitettu tai käynnissä ja kaksi valmiina vuoden 2020 lopussa. 

Itämerihaasteen nopeilla kokeiluilla edistettiin roskaantumisen hallintaa: yritykset selvittivät tieliikenteen mikromuovien suodattamista hulevesistä viherseinällä, uudenlaisen roskienkeruualuksen käyttöä Helsingin merialueilla, rannalta kerättyjen muoviroskien käyttökelpoisuutta SUP-lautojen tuotannossa 3D-tulostimella sekä matkustajalaivaliikenteen ruokajätteeseen joutuvan muovin määrää. 

Ekotukihenkilöiden täydennyskoulutus haitallisista aineista sekä kansainvälisellä hankeyhteistyöllä (BEST-projekti) kehitetty teollisuuden jätevesien riskienhallintakokonaisuus saatiin valmiiksi. 

Tavoitteena puhdas ja turvallinen vesiliikenne 

Puhtaaseen ja turvalliseen vesiliikenteeseen liittyvistä 12 toimenpiteestä käynnissä oli yhdeksän ja kaksi saatiin valmiiksi. Laivaliikenteen ympäristöperustaisia hintakannustimia kehitettiin edelleen, maasähköinvestointien laajentamista ja uusien laivaliikenteen jätejakeiden hyödyntämistä valmisteltiin. 

Veneenpohjien pesurin rakentamisen valmistelu aloitettiin ja pientelakoiden haitallisia aineita selvitettiin. Venekerhoille järjestettiin valtakunnalliset kampanjat haitallisista aineista sekä vedenalaisesta melusta. Öljyntorjunnan merellisen valmiuden ylläpito ja pienvesien häiriötilanteiden hallinnan kehittäminen ovat aiemman kehittämisen tuloksena jatkuvaa toimintaa. 

Suomen ympäristökeskuksen johdolla suunniteltiin Meriluonto 2021 -kampanjaa, jossa kartoitetaan herkkää vedenalaista meriluontoa Helsingin merialueilla. Meriluonnon ennallistamiskokeiluja valmisteltiin Metsähallituksen kanssa. 

Saariston kestävää käyttöä ja kulutuksen kestävyyden huomioimista edistettiin esimerkiksi Urban Eco Islands -hankkeessa. Kestävän matkailun edistäminen oli käynnissä esimerkiksi kestävän matkailun periaatteiden, Biennaalin Ekokompassi-järjestelmän ja Sataman Sustainable Travel Finland -sertifikaatin kautta. 

Kaupunki haluaa olla aktiivinen Itämeren suojelussa 

Tärkeä osa Itämeri-toimenpideohjelmaa on tukea ja kehittää Itämerihaasteen kumppaniverkostoa. Verkostossa oli vuoden 2020 lopussa mukana 315 organisaatiota. Ne ovat sitoutuneet tekemään Itämeren suojelemiseksi enemmän kuin mihin säädökset niitä velvoittavat.

Aktiiviseen Itämeri-kansalaisuuteen liittyvistä 44:stä toimenpiteestä 31 oli aloitettu tai käynnissä ja kolme valmiina. Viestintään ja verkostoitumiseen liittyen on muun muassa aktivoitu Itämerihaasteen kumppaniverkostoa Suomessa ja kansainvälisesti sekä kehitetty paikallistason Itämeri-paneelia Helsingin yliopiston kanssa. 

Yritysyhteistyö eteni myös nopeiden kokeilujen ja merellisen strategian kautta. Yleisen tietoisuuden lisäämiseksi osallistuttiin kampanjoihin roskaantumisesta ja hulevesien johtamisesta vesistöihin. SATAKOLKYT-hankkeen ja Itämeripäivän kautta toteutettiin yhteisöllisiä hankkeita nuorille. Yhteistyötä edistettiin Tallinnan ja Pietarin kaupunkien kanssa ja hyvien käytäntöjen kansainvälistä leviämistä BSR WATER -hankeyhteistyön kautta.     

Itämerihaasteen ja toimenpideohjelman taustaa 

Helsingin ja Turun kaupunkien viisitoista vuotta sitten lanseeraamassa Itämerihaasteessa kaupungit sitoutuvat toteuttamaan laajasti vesistöjä suojelevia ohjelmia. 

Helsingin ja Turun kaupunginhallitukset hyväksyivät syksyllä 2018 Itämeri-toimenpideohjelman vuosille 2019–2023. Päämääriä on viisi: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. 

Ilmastonmuutos vaikeuttaa Itämeren suojelemista. Ohjelmassa otetaan aiempaa vahvemmin huomioon Itämeren ja erityisesti rannikkovesien kuormituksen lisääntyminen ilmaston muuttuessa sekä muut kaupungin strategiat ja ohjelmat, kuten kaupunkistrategia, Hiilineutraali Helsinki -ohjelma, hulevesiohjelma ja merellinen strategia. 

Ohjelmaa toteuttavat kaupunkiympäristön toimiala, kaupunginkanslia, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kasvatus ja koulutus -toimiala, Helsingin Satama ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Kaupungin sisäiseen Itämerihaaste-työryhmään kuuluu lisäksi edustajia Helsingin rakentamispalveluliikelaitos Starasta, Helsingin pelastuslaitokselta ja Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja

Itämeri-toimenpideohjelman tilanne Helsingissä vuoden 2020 lopussa (pdf) 

Helsingin ja Turun Itämeri-toimenpideohjelma 2019−2023 (pdf)

Itämerihaasteen verkkosivut

Kuva: Marianne saviaho.