Ilmanvaihdon yleisohje yhtenäistää kuntien parhaat käytännöt

Suomen suurimpien kuntien sisäilma-asiantuntijat ovat laatineet yleisohjeen ilmanvaihdon käytöstä julkisissa palvelurakennuksissa. Tavoitteena on parantaa sisäilman laatua sekä kehittää ja vakiinnuttaa tutkimustietoon pohjautuvia yhtenäisiä toimintatapoja.

Helsinki on mukana asiantuntijaverkostossa, joka on vastannut ilmanvaihdon yleisohjeen valmistelusta. Ohje on suosituksellinen, eli kukin kunta päättää omalta osaltaan sen noudattamisesta.

Helsingissä suunnitelmana on, että ohje esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle ja sitä ryhdytään noudattamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa entistä aktiivisempaa ilmanvaihtojärjestelmien seurantaa ja säätämistä esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Muilta osin ohje ei tuo olennaisia uudistuksia Helsingin kaupungin nykykäytäntöihin.

Ilmanvaihtojärjestelmien säätäminen on tärkeää

Helsingin kaupunki omistaa noin tuhat palvelurakennusta. Niiden ikä, käyttötarkoitus, kunto ja tekniset järjestelmät vaihtelevat suuresti.

Uuden ohjeen keskeinen tavoite on, että kunkin rakennuksen ilmanvaihto toimii olosuhteiden kannalta ihanteellisella tavalla. Ilmavirrat tulee säätää siten, että paine-ero rakennuksen sisäilman ja ulkoilman välillä on mahdollisimman pieni. Näin ehkäistään haitallisten aineiden kulkeutumista sisäilmaan.

Ohjeessa kehotetaan kiinnittämään huomiota myös siihen, että tuloilman lämpötila on kaksi astetta sisäilman tavoitelämpötilaa matalampi, jotta tuloilma sekoittuu tehokkaasti huoneilmaan.

Helsingissä ilmanvaihtojärjestelmien ilmavirtoja ei ole tähän asti mitattu ja säädetty systemaattisesti joka kerta ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen jälkeen. Ohjeen noudattaminen tuo siis parannusta nykytilanteeseen. Ilmavirtojen säätäminen on tärkeää myös rakennusten tiivistyskorjausten jälkeen.

Ilmanvaihto päälle oikeaan aikaan

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2018 aloitetta, joka tähtäsi koulujen ja päiväkotien ilmanvaihdon pitämiseen päällä ympärivuorokautisesti. Kuntien sisäilmaverkosto toteaa ohjeessaan, että kun ilmanvaihtojärjestelmä toimii oikein ja tehokkaasti, ilmanvaihtoa tarvitaan kuitenkin yleensä vain silloin, kun rakennusta käytetään.

Jotta epäpuhtaudet saadaan huuhdeltua hengitysilmasta, ohjeen suositus on, että päivittäinen ilmanvaihto käynnistetään kaksi tuntia ennen rakennuksen käytön alkamista. Ilmanvaihto tulisi pitää päällä 1–2 tuntia rakennuksen käytön jälkeen.

”Näin on toimittu Helsingissä ainakin 25 vuoden ajan. Ilmanvaihdon käyttö rakennuksen käyttöaikojen mukaisesti säästää merkittävästi energiaa ja pienentää kiinteistöistä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Kaupunki ei kuitenkaan koskaan tingi ilmanvaihdosta säästöjen vuoksi, vaan ensisijainen tavoite on aina terveellinen sisäilma”, kertoo rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén.

Joissain rakennuksissa tarvitaan jatkuvaa ilmanvaihtoa

Joissakin tiloissa ilmanvaihto on tarpeen pitää käynnissä aina. Jos rakennuksessa on esimerkiksi kosteus- ja mikrobivaurioita, ilmanvaihto on hyvä pitää päällä jatkuvasti, kunhan ilmanvaihtojärjestelmän tulo- ja poistoilmavirrat on ensin mitattu ja tarvittaessa säädetty tasapainoon.

Kun rakennuksessa on kosteus- ja mikrobivaurioita, sisäilma-asiantuntijoiden tehtävä on arvioida ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus tilanteeseen, ja tehdä ratkaisu parhaista ilmanvaihdon käyttöajoista. Helsingissä näin toimitaan jo nykyisin.

Sisäilmaverkosto suosittaa lisäksi, että vastavalmistuneissa rakennuksissa ilmanvaihto pidetään päällä tauotta vuoden ajan, jotta uusien materiaalien päästöt saadaan huuhdeltua ilmasta pois. Tämäkin on Helsingissä ollut normaalikäytäntö vuosien ajan.

Kuntien sisäilmaverkosto kasvaa

Ilmanvaihdon yleisohjeen valmistelua on ohjannut kuntien sisäilmaverkosto. Se on vuonna 2018 muodostettu asiantuntijaverkosto, joka edistää kuntien rakennuskannan paremman sisäilman toteutumista. Verkosto etsii ratkaisuja ja toimintamalleja sisäilmaongelmien torjumiseksi ja selättämiseksi.

Kuntien sisäilmaverkoston perustajajäseniä ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa, ja siihen ovat liittyneet Lahti, Jyväskylä, Turku, Oulu, Tampere, Kuopio ja Sisäilmayhdistys ry. Tänä vuonna verkostoon liittyi myös Porvoo.

Ilmanvaihdon yleisohjeen laatimiseen ja kommentointiin osallistui asiantuntijoita myös Sisäilmayhdistys ry:stä, muista kunnista, tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja sisäilma-alan konsulttiyrityksistä.

Ohje julkaistiin 14.3.2019 samassa yhteydessä Sisäilmayhdistyksen Hyvä Sisäilma -suosituksen kanssa.

Lisätietoja:

Palvelurakennusten ilmanvaihdon yleisohje ja perustelumuistio
Tietoa sisäilmasta: hel.fi/sisailma

Kuva: Sami Heiskanen

JAA