Hulevesien ja työmaavesien laatua parannetaan Helsingissä, Lahdessa ja Turussa

Helsingin kaupunki on mukana kahdessa uudessa hankkeessa, joissa selvitetään hulevesien haitallisia aineita ja kehitetään hulevesien laadun hallintaa. Hankkeet saivat rahoituksen ympäristöministeriöltä vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Hulevesien määrällinen hallinta kehittyy nopeasti kaavoituksen kautta kaupunkien uusilla asuinalueilla, mutta niiden laadullinen käsittely on vasta ottamassa ensiaskeleita. Suomessa tutkimus taajama-alueiden hulevesien laadusta ei ole kattavaa eikä kerätty tieto ole riittävän tarkkaa laadullisen hallinnan suunnittelun kehittämiseen.

Laatuun vaikuttavien aineiden osalta painopiste tulisi kohdistaa haitallisiin aineisiin. Lisäksi hulevesien käsittelyn laajentamiseksi jo rakennettuun kaupunkiympäristöön tarvitaan kustannustehokas ja hajautettu käsittelymenetelmä.

Ymmärrys haitallisten aineiden kuten ravinteiden, raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden kulkeutumismekanismeista ja olomuodoista on edelleen puutteellista, mikä vaikeuttaa niiden kustannustehokkaan hallinnan suunnittelua ja toteuttamista.

Haitta-aineita sitoutuu kiintoainekseen, ja siksi hulevesien laadun parantamiseen on pyritty suodattavilla ratkaisuilla. Tiedon puuttuminen kiintoaineen partikkelikoista, haitta-aineiden sitoutuneisuudesta eri raekokoluokkiin ja näiden vaihtelusta valuma-alueittain vaikeuttaa kuitenkin suodatusmenetelmien suunnittelua.

Rakennetun kaupunkialueen hulevesien laatu haltuun kaivokohtaisella suodatuksella ja riskialueiden tunnistamisella

Hulevesien laatu ja kaivokohtainen suodatus (HuLaKaS) -hankkeessa Helsingin kaupunki, Lahden kaupunki, Aalto-yliopisto ja Wateco Oy selvittävät tiiviin kaupunkiympäristön hulevesien laadullisia riskikohteita, hulevesien kiintoaineen partikkelikokojakaumaa ja haitallisia aineita. Lisäksi tutkitaan hulevesikaivoihin sijoitettavan suodattimen käytettävyyttä ja kustannustehokkuutta sekä mallinnetaan suodatusmenetelmän valuma-aluetasoista toimivuutta ja skaalautuvutta erilaisille kaupunkien riskialueille.

Hankkeessa tutkitaan myös ensimmäistä kertaa Suomessa kiintoaineen partikkelikokojakaumaa ja sen merkitystä erilaisten haitta-aineiden sitoutumiseen. Tämän tiedon avulla on mahdollista optimoida erilaisia suodatusratkaisuja käsittelemään kokonaiskuormituksen kannalta merkittävimpiä raekokoja kohtuullinen huoltoväli huomioiden.

Työmaavesien laatu hallintaan

Rakennustyömaiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan pitää jatkuvana, vaikka yksittäinen rakennustyömaa on kestoltaan rajallinen, sillä kaupunkiympäristössä on käytännössä jatkuvasti meneillään lukuisia rakennushankkeita. Rakennustyömaita pidetäänkin nykyään yhtenä suurimmista hulevesien haitta-ainekuormituksen lähteistä.

Rakennustyömaalta tulevan hulevesikuormituksen määrä ja laatu vaihtelevat suuresti riippuen muun muassa alueen maaperästä, kaltevuudesta, sääolosuhteista, rakennushankkeen vaiheesta ja siitä, mitä rakennetaan. Tyypillisesti rakennustyömaalta tuleva kiintoainekuormitus on moninkertaista verrattuna valmiiseen kaupunkialueeseen, minkä lisäksi myös ravinne- ja haitta-ainepitoisuudet saattavat olla korkeita.

Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hankkeessa Turun ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki vähentävät rakennus- ja purkutyömailta vesistöihin päätyvää haitallisten aineiden kuormitusta ja kehittävät työmaavesien hallintaa. Tietoa kuormituksesta ja sen vaikutuksista kootaan muun muassa Helsingissä toteutettavilta pilottityömailta ja osallistamalla sidosryhmiä. Hankkeessa arvioidaan myös kuormituksen merkittävyyttä kaupunkipuroille ja Itämerelle. Lisäksi selvitetään, millaisia raja-arvoja työmaavesiohjeisiin olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää. Hankkeessa kerättyjen tietojen ja kokemusten pohjalta tuotetaan toimintamalli työmaavesien hallintaan sekä koulutusmateriaaleja kunta- ja yritystoimijoiden käyttöön.

Hulevesien laatu ja kaivokohtainen suodatus (HuLaKaS) -hanke

ELY-keskus, haitallisten aineiden ja kaupunkivesien ohjelma