Suojatie Mannerheimintiellä. Kuva: Jussi Yli-Seppälä

Helsinki selvitti suojateiden turvallisuutta – vaarallisinta suojatietyyppiä esitetään pannaan

Helsingin liikennesuunnittelu ehdottaa, että Helsinkiin ei tehtäisi enää suojateitä ilman liikennevaloja, keskisaareketta tai muuta turvallisuutta lisäävää ratkaisua, jos kadun nopeusrajoitus on vähintään 40 kilometriä tunnissa. Tällaisia pelkällä liikennemerkillä ja tiemerkinnällä varustettuja suojateitä vältettäisiin myös kaduilla, joiden nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa, jos ylitettävänä on vähintään kaksi samansuuntaista kaistaa.

Esitys sisältyy jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyiden suunnitteluperiaatteisiin, jotka tulevat kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäviksi tiistaina 26. marraskuuta. Suunnitteluperiaatteisiin sisältyy suojateiden turvallisuusluokitus, joka ohjaisi jatkossa uusien suojateiden suunnittelua ja nykyisten suojateiden turvallisuuden parantamista. Luokitusta hyödynnettäisiin myös tunnistettaessa kiireellisimmin turvallisuusparannuksia kaipaavia suojateitä.

Jalankulkijoiden onnettomuuksista yli 60 prosenttia tapahtuu suojatiellä 

Vuosina 2013–2017 Helsingissä tapahtui vuosittain keskimäärin 76 jalankulkijan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näistä onnettomuuksista yli 60 prosenttia tapahtui suojatiellä. 

Kadunylityksen turvallisuutta voidaan parantaa rakenteellisilla ratkaisuilla, joista tehokkaimpia – ja suunnitteluperiaatteiden mukaan ensisijaisia – ovat ajoneuvojen nopeutta hidastavat ratkaisut. Esimerkiksi korotetut suojatiet tai hidasteilla varustetut suojatiet ovat varsin turvallisia – tällaisilla suojateillä tapahtuneiden onnettomuuksien osuus on alle kaksi prosenttia kaikista jalankulkijoiden onnettomuuksista Helsingissä.

Suojatien poistaminen voi parantaa liikenneturvallisuutta

Nykyisten suojateiden turvallisuuden parantaminen ei ole aina mahdollista esimerkiksi pääkaduilla pelastusajoneuvojen reittien vuoksi. Suunnitteluperiaatteiden mukaan joskus liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu voikin olla suojatien poistaminen, vaikka jalankulun sujuvuus heikentyisi hieman.

Suunnitteluperiaatteet sisältävät myös uudenlaisen ratkaisun liikennesuunnittelun keinovalikoimaan, suojatiettömän kadunylityspaikan. Sitä voitaisiin käyttää paikoissa, jonne suojatien tekeminen ei ole tarkoituksenmukaista. Käytännössä kadun ylitystä helpotettaisiin esimerkiksi madalletuilla reunakivillä. Suojatiettömässä kadunylityspaikassa väistämisvelvollisuus on jalankulkijalla. Tällaisia kadunylityspaikkoja käytetään yleisesti Ruotsissa. Helsinkiläiset jalankulkijat ovat toimineet jo vuosia tämän ratkaisun mukaisesti ylittäessään Aleksanterinkadun Kolmensepänaukiolla Stockmannin edustalla.

Lisää aiheesta:

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista 26.11.2019

Jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyjen suunnitteluperiaatteet -raportti (pdf)


JAA