Kuva: Malmilla Karviaistiellä sijaitseva kiinteistö oli toinen selvitykseen valituista kohteista.

Helsinki selvitti asuintalojen korjaus- ja uudisrakentamisen hiilijalanjäljet

Helsingin asuntotuotanto (Att) teetti selvityksen kahden kaupungin vuokrakerrostalon hiilijalanjäljestä ja kustannuksista vaihtoehdoissa, että kerrostalot peruskorjattaisiin ja niihin rakennettaisiin lisäkerroksia tai ne purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uudet kerrostalot.

Korjaaminen oli ilmastoystävällisempää ja halvempaa

Molemmissa kohteissa peruskorjauksen ja lisäkerrosten rakentamisen hiilijalanjälki oli runsaat 20 prosenttia pienempi kuin purkamisen ja uudisrakentamisen. Vaikutuksia tarkasteltiin viidenkymmenen vuoden aikakaarella.

Peruskorjaus ja lisärakentaminen tuli myös investointikustannuksiltaan jonkin verran edullisemmaksi kuin uusien kerrostalojen rakentaminen.

Selvitys osoittaa, että energiatehokkuudella, rakennusmateriaalien valinnalla ja lämmitysenergiamuodolla on merkittävä vaikutus rakennusten hiilijalanjälkeen sekä korjaus- että uudisrakentamisessa. Kuljetuksen ja purkamisen osuus on suhteellisen pieni.

Energiatehokkuuden osuus hiilijalanjäljestä on peruskorjausvaihtoehdossa merkittävä, noin 70 prosenttia, ja uudisrakentamisessa noin 50 prosenttia. Korjausrakentamisen tavoitteena ei ole saattaa kiinteistöä alkuperäiseen tilaan vaan integroida siihen modernia energiatehokasta talotekniikkaa.

”Tulokset ovat vasta suuntaa antavia, koska ne perustuvat pitkälle oletuksiin, eivät varsinaisiin suunnitelmiin. Korotusvaihtoehdosta on tarkoitus järjestää ideasuunnittelu kutsukilpailuna”, Helsingin kaupungin asuntotuotannon rakennuttaja-arkkitehti Timo Karhu sanoo. ”Tämän jälkeen saadaan tarkemmat kustannus- ja hiilijalanjälkilaskelmat. Kilpailun tulosta voidaan käyttää lähtötietona, jos korotushanke käynnistetään.”

Att:n teettämä selvitys on ajankohtainen, sillä monissa suomalaisissa kaupungeissa tehostetaan maankäyttöä ja tiivistetään kaupunkirakennetta täydennysrakentamisella, vanhaa purkamalla ja uutta rakentamalla.

”Vanhojen lähiökerrostalojen purkaminen uudisrakentamisen tieltä ei välttämättä ole kestävän kehityksen ja ilmaston kannalta järkevin tapa. Asiaa täytyy selvittää tarkemmin”, Karhu sanoo.

Betonin korvaaminen puulla vähentää päästöjä

Rakennustuotteet ja erityisesti betonimateriaalit aiheuttavat merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä erityisesti uudisrakentamisessa. Jos päästöjä tarkastellaan ilman energiankäyttöä, peruskorjauksen ja lisärakentamisen hiilijalanjälki on noin puolet pienempi kuin uudisrakentamisen.

Sekä korjaus- että uudisrakentamisessa hiilijalanjälkeä voidaan pienentää korvaamalla betonipohjaisia tuotteita puupohjaisilla. Esimerkiksi peruskorjattavien asuinkerrostalojen lisäkerrokset voidaan rakentaa puusta. Uudisrakentamisessa kierrätettävän sidosaineen käyttö betonituotteissa laski hiilijalanjälkeä 4-5 prosenttia.

Rakennusten hiilijalanjälkeä voidaan alentaa merkittävästi vaihtamalla kaukolämpö maalämpöön. Uudisrakentamisvaihtoehdoissa lämmitysmuodon vaihto alensi hiilijalanjälkeä noin 34–37 prosenttia viidenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Selvityksessä ei laskettu lämmitysmuodon vaihtamisen vaikutuksia peruskorjausvaihtoehdoille, mutta sen oletetaan pienentävän hiilijalanjälkeä.

Rakennusten hiilijalanjälki osaksi säädösohjausta

Selvityksessä käytettiin Bionovan One Click LCA -laskentaohjelmaa. Menetelmän testaus on osa vuonna 2017 julkistettua ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta.

Vuoden 2019 hallitusohjelman mukaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa on nopeutettava. Tavoitteena on, että säädösohjaus on käytössä 2020-luvun puolivälissä.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen pitää Helsingin tuloksia kiinnostavana.

”On todella tärkeää, että peruskorjauksen ja uudisrakentamisen ilmastovaikutuksia vertaillaan. Olemassa olevan ja korjauskelpoisen rakennuskannan ylläpitäminen on järkevää ympäristötaloudenpitoa. Att:n teettämän selvityksen tulokset antavat hyvää pohjatietoa myös muille rakennuttajille ja kaupungeille”, Kuittinen sanoo.

Selvityksen toteutti Helsingin asuntotuotannon toimeksiannosta SWECO.

Lisätietoja

Tarkastellut kohteet:

Teksti: Ulla Ala-Ketola

JAA