YK:n asuinyhdyskuntaohjelman entinen puheenjohtaja Joan Clos korosti kaupungistumisen valtavaa vauhtia.

Helsinki Impact Conference tarjosi konkretiaa ja kehotti ajattelemaan pidemmälle

Helsingin kaupungin järjestämä Helsinki Impact Conference kutsui päättäjät, asiantuntijat ja tutkijat yhteen pohtimaan kaupunkien roolia maailmanlaajuisina muutoksentekijöinä tulevaisuuden Euroopassa. Helsingin Musiikkitalossa 9.-10. lokakuuta järjestetty konferenssi on osa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden virallista ohjelmaa, ja sen teema on aikamme ytimessä: juuri kaupungeissa tapahtuvat lähes kaikki aikamme ilmiöt, kuten maahanmuutto, kiihtyvä alueiden eriarvoistuminen sekä ilmastonmuutos. Kaupunkien kasvaessa nopeasti on keskeistä löytää ratkaisut, jotka edistävät niin ihmisten kuin ilmaston hyvinvointia.

Aamupäivän paneelissa kohdattiin realiteetit, hidastettiin vauhtia ja uskottiin hyvään arkeen

Konferenssi käynnistyi pormestari Jan Vapaavuoren avajaispuheella, joka korosti pitkälle tulevaisuuteen katsovan ajattelutavan merkitystä kaupunkien haasteita ratkaistaessa. Vapaavuoren tervehdystä seurasi kolmihenkinen paneelikeskustelu, jossa YK:n asuinyhdyskuntaohjelman entinen puheenjohtaja Joan Clos korosti kaupungistumisen valtavaa vauhtia. Maailman kaupunkiväestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Kaupunkeihin on kautta historian keskittynyt vauraus, työpaikat ja henkinen pääoma, joten kaupunkien haasteet kiihtyvät kaupunkiväestön kasvun kanssa samassa suhteessa. Haasteiden kiihtyessä on tärkeää luoda yhteiskuntasopimus, jonka kaikki voivat hyväksyä.

Konferenssi käynnistyi pormestari Jan Vapaavuoren avajaispuheella.

Wienin apulaispormestari Maria Vassilakou jatkoi paneelia kertomalla, kuinka Wien on onnistunut sijoittumaan kärkeen maailman asuttavimpien kaupunkien listalla kymmenen vuoden ajan. Wienistä tekee ykkösluokan asuinkaupungin muun muassa kattava ja edullinen julkinen liikenne, kaupungin kehittäminen lapsiystävälliseen suuntaan, kattava sosiaalinen asuntotuotanto kaikkialla kaupungissa ja laajojen viheralueiden rakentaminen alue edellä. Tämä luo tiloja, joissa ihmiset hidastavat luonnostaan vauhtiaan.

Paneelin kolmas osallistuja oli IPop-tutkimuslaitoksen johtaja Marko Peterlin. Hän jakoi kokemuksia hyvin autovaltaisesta ja verrattain korkeapäästöisestä Ljubljanasta, jossa liikenne käy erityisen kalliiksi. Peterlinin puheenvuorossa korostui kolme asiaa: tehokkuuden sijaan tulisi puhua hyvästä arjesta, yksityiset toimijat voivat auttaa rakentamaan verkostoja sosiaalisten kysymysten ratkaisemiseksi, ja ratkaisuja kehitettäessä tulisi katsoa varhaisia mukautujia pidemmälle.

Iltapäivää siivitti data, ihminen ja oppiminen

Iltapäivän puheenvuoroissa korostuivat datademokratia, aidosti yhdenvertainen kaupunki- ja yhteiskuntapolitiikka sekä paremman kaupungin kehittämiskeinot. Iltapäivän käynnistänyt Barcelonan teknologia- ja digi-innovaatiojohtaja Francesca Bria korosti puheenvuorossaan ihmiskeskeisen datayhteiskunnan merkitystä. Euroopan on varottava ajautumasta pohjoisamerikkalaiseen datajättijärjestelmään, jossa datan omistavat harvat suuret. Yhtä paljon on varottava luisumasta Kiinasta tuttuun datan avulla toteutettuun valvontayhteiskuntaan. Koska ihmiset tuottavat datan, heidän tulee myös omistaa ja hallita sitä.

Aidosti yhdenvertaisiin kaupunki- ja yhteiskuntapolitiikan lainalaisuuksiin johdatteli Brysselin kaupunginteatterin dramaturgi Tunde Adefioye. Hän heitti ilmaan tärkeän kysymyksen: kuinka edistää kaikille avointa ja yhdenvertaista kaupunkia, jos päättäjät eivät koskaan kohtaa kaikkia niitä todellisuuksia, joissa kaupunkilaiset elävät? Kysymys korostaa, kuinka tärkeätä on, että päätöksentekoelimet koostuvat monenlaisista taustoista tulevista ihmisistä. Jos kaupunkeja ja muita elimiä kehitetään kuulematta marginalisoituja ryhmiä, ei politiikkakaan voi olla täysin yhdenvertaista.

Iltapäivän puheenvuoroissa korostuivat datademokratia, aidosti yhdenvertainen kaupunki- ja yhteiskuntapolitiikka sekä paremman kaupungin kehittämiskeinot.

Päivän päätti Brent Toderian, joka on kehittänyt kaupunkeja kaikissa maanosissa viimeisen 25 vuoden ajan. Toderian muistutti, että pelkät suunnitelmat ilmastokriisin hillitsemiseksi eivät riitä. Suunnitelmat on oikeasti toteutettava, ja Helsingissä ilmastotavoitteiden toteutumista voi edistää kävelykeskustaa laajentamalla. Kaupunkeja tulisi kehittää jalankulku edellä, sillä autoille suunniteltu kaupunki ei ole paras mahdollinen edes autoilijoille itselleen. Samasta syystä pyöräilyä ei pidä edistää viemällä tilaa kävelyteiltä: oikea ratkaisu on nipistää autoteistä.

Toinen päivän konkretisoi tarvittavia toimia ratkaisujen löytämiseksi

Toinen päivä syvensi ensimmäisen päivän teemoja sekä varmisti, että konferenssi ei jää pelkkien puheiden tasolle. Päivän avannut valtiosihteeri Jari Partanen korosti, että Helsinki yhtenä kunnianhimoisimmista päästövähentäjistä on ilmastotoimissa keskeisessä roolissa, ja tärkeä keino päästöjen vähentämiseksi on vaivattoman liikkumisen mahdollistaminen. Ilmastotoimissa tulee keskittyä ihmisiin ja muistaa nykyhetken ohella katsoa tulevaisuuteen.

Videotervehdyksen paikalle toi Jyrki Katainen, joka esitteli Euroopan ilmastotoimia, kuten rahoitusmekanismeja kaupunkien teknologiakehitykseen. Muun muassa Urban Innovative Actions- aloitteen rahoitushaku on nyt auki, ja Suomen kaupungeista jo viisi on varmistanut itselleen rahoituksen.

Tervehdyksiä seurasi Helsingin, Tukholman ja Tallinnan yhteisen Helsinki Impact Declaration-julkilausuman julkistaminen, minkä ansiosta konferenssi tarjoaa konkretiaa ratkaisujen suunnitteluun. Julkilausumassa painotetaan systeemisen muutoksen merkitystä konferenssin aikana tutuksi tulleilla keinoilla: kaupunkien on panostettava ilmastonmuutoksen torjumiseen, ihmiskeskeisen internetin kehittämiseen ja teknologian eettiseen käyttöön, julkisten tilojen kehittämiseen spatiaalisen suunnittelun avulla sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja inklusiivisempien kaupunkien rakentamisen mahdollistamiseen.

Tervehdyksiä seurasi Helsingin, Tukholman ja Tallinnan yhteisen Helsinki Impact Declaration-julkilausuman julkistaminen.

Loppuiltapäivänä osallistujat saivat valita itseään kiinnostavan pienryhmän, joissa keskusteltiin datasta, sitkeistä kaupunginosista, metropolialueen kehittämisestä ja digitaalisista innovaatioista. Päivä ja koko konferenssi päättyi yhteenvetoon kunkin pienryhmän keskusteluista.

Helsinki Impact Conference osoitti, että kaupunkia kohtaavista haasteista ollaan yksimielisiä ja ratkaisujen elementitkin nähdään samankaltaisina. Avainasemassa on toisilta oppiminen, toimiva ja innovaatioihin kannustava politiikka sekä luottamuksellinen yhteistyö kaupungin, asukkaiden ja valtiotason välillä. Toimiva sosiaalinen sopimus edistää sosiaalista koheesiota ja luotettava, ihmislähtöinen data vikkelöittää ja parantaa kaupungin palveluja. Konferenssi antoi varmasti jokaiselle uusia näkökulmia kaupunkien globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja toivottavasti synnytti uusia koalitioita, joissa ratkaisuja voidaan viedä kokeilevasti eteenpäin.

Konferenssin kotisivut videotallenteineen löydät täältä: https://www.euhelsinki.fi/hic2019/

JAA