Kissa löytöeläintalossa. Kuva: Matti Miinalainen.

Valvontaeläinlääkärit ja poliisin tutkintaryhmä eläinten asialla

Helsingin poliisi perusti syksyllä 2018 Suomen ensimmäisen eläimiin kohdistuviin rikoksiin keskittyneen tutkintaryhmän. Ryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin valvontaeläinlääkäreiden kanssa.

Helsingin ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärit ja poliisin tutkintaryhmä ovat tehneet yhteistarkastuksia vakavissa tai pitkittyneissä eläinsuojelutapauksissa, joihin on voinut liittyä myös eläinten laitonta maahantuontia.

”Yhteistyö on ollut tehokasta. Yhteisellä tarkastuskäynnillä valvontaeläinlääkäri ja poliisi ovat voineet yhdessä arvioida tilannetta tuoreeltaan ja kuitenkin keskittyä omaan työhönsä. Rikostutkinta on voitu käynnistää heti eikä vasta valvontaeläinlääkärin tekemän tutkintapyynnön perusteella”, kertoo valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti ympäristöpalveluista.

Eläinten laiton maahantuonti lisääntynyt?

Ilmoituksia epäillyistä eläinten laittomista maahantuonneista on tehty valvontaeläinlääkäreille aiempia vuosia enemmän. Selvitettäviä tapauksia oli viime vuonna moninkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna.

Tapaukset, joissa viranomaisella herää epäily maahantuontiasiankirjojen ja merkintöjen aitoudesta, ovat lisääntyneet. Tuontikoirilta, joilla on ollut tarttuvan taudin oireita tai jotka ovat purreet ihmistä, on tutkittu raivotaudin vasta-aineita verinäytteestä. Jopa puolessa tutkituista tapauksista vasta-aineita ei ole ollut, eli koiraa ei ole todennäköisesti rokotettu asiakirjoissa olevasta merkinnästä huolimatta.  

Joka toisella eläinsuojelutarkastuksella toimenpiteitä

Vuonna 2018 ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärit tekivät 325 tarkastusta, joista suurin osa tehtiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkauppoja, hevostalleja ja muita valvontakohteita tarkastettiin. Suurin osa tarkastuksista kohdistui koiriin ja kissoihin.

Joka toisella tarkastuksella annettiin määräyksiä tai ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Määräykset koskivat yleisimmin puutteellista perushoitoa kuten ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sairauden hoitoa. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin noin joka viidennellä tarkastuksella. Tällöin eläimelle hankittiin tilapäinen hoito, koska eläin oli hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen hoidon. 

Löytöeläinten määrä ennallaan – kiireelliset eläinsuojelutoimet lisääntyneet

Pääkaupunkiseudun löytöeläimet toimitetaan Helsingin Viikin löytöeläintaloon. Talolla annetaan tilapäistä hoitoa myös eläinsuojelullisista syistä haltuun otetuille lemmikeille. Vuonna 2018 talossa hoidettiin 808 helsinkiläistä eläintä, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 675. Eläinmäärän nousu johtui eläinsuojelusyistä tehtyjen haltuunottojen lisääntymisestä. Vuonna 2018 otettiin haltuun 211 eläintä, kun vuonna 2017 määrä oli 134. Haltuun otettujen eläinten määrän kasvua selittää osaltaan, että joiltain omistajilta otettiin kerralla suuri määrä eläimiä pois kiireellisenä eläinsuojelutoimena.

JAA