Auratun lumen sijoittamista mereen ei tarpeen kieltää lainsäädännössä

Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan auratun lumen mereen tai vesistöön kaatamista ei kannata kieltää lailla ympäristöhaittojen torjumiseksi. Lunta ei sijoiteta sisävesiin lainkaan ja mereen vain Helsingissä, minkä vuoksi koko Suomea koskeva kielto tai vaatimus ympäristöluvasta tai ympäristövaikutusten seurannasta ei ole tarpeen. Ympäristönsuojelumääräykset ja jätelaki mahdollistavat tarvittaessa puuttumisen lumen mereen sijoittamiseen.

Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa selvityksessä perehdyttiin lumenhallinnan tilanteeseen erikokoisissa kunnissa ja kaupungeissa ympäri Suomen. Kunnat ja kaupungit kuljettavat kaduilta auratut lumet kuorma-autoilla maalla sijaitseville lumen vastaanottopaikoille odottamaan luonnollista sulamista. Poikkeus on Helsinki, jolla on käytössään yksi merellä sijaitseva lumen vastaanottopaikka ja kuusi maalla sijaitsevaa lumen vastaanottopaikkaa.

Laissa säädettävän täyskiellon tai ympäristölupa- ja ympäristövaikutusten seurantavelvollisuuden sijaan lumen mereen kaatamiseen on sopivampaa puuttua tarvittaessa ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristönsuojelumääräyksillä paikalliset olosuhteet huomioiden. Myös jätelain roskaamiskiellon nojalla on mahdollista puuttua lumen mereen sijoittamiseen.

Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät roskaantumiseen – haitallisista tai rehevöittävistä aineista ei riskiä

Selvityksen mukaan lumen sijoittaminen mereen tai vesistöihin aiheuttaa roskaantumista ja toimii mikromuovien reittinä vesistöön tai mereen. Helsingissä mereen päätyy lumen mukana normaalilumisena talvena useita tuhansia kiloja roskaa ja arviolta yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.

Haitallisten tai rehevöittävien aineiden pitoisuudet lumessa ovat pienet, eivätkä siksi aiheuta merkittävää riskiä meriympäristölle. Lumen sisältämä tiesuola aiheuttaa korkeintaan paikallisen ja ajallisesti rajoittuneen ekologisen riskin erityisesti sulamiskauden alussa. Raskasmetallien määrä lumessa on niin vähäinen, ettei se aiheuta ympäristöriskiä. Lumen rehevöitymistä lisäävä vaikutus on kokonaisuuden kannalta merkityksetön.

Helsinki pyrkii vähentämään lumen käsittelyn ympäristöhaittoja

Helsingin kaupunki pyrkii vähentämään lumen käsittelyn ympäristöhaittoja monella tapaa. Helsingin kaupunki selvittää mereen päätyvän lumen sisältämän roskan määrää ja laatua. Vähälumisen talven vuoksi selvityksen teko siirtyi vuodella alkavaan talvikauteen. Tiedon avulla roskaantumisen haittoja voidaan saada hallintaan, ennen kuin lumen käsittelylle saadaan mahdollisesti muita pysyviä ratkaisuja.

Kaupungilla on käynnissä myös lumen käsittelyn innovaatiopilotti, jossa kokeillaan erilaisia teknologioita:

  • Lumen mereenkaadon ympäristöhaittoja pyritään vähentämään verhopuomiratkaisun avulla. Verhopuomilla estetään roskien, muovien ja muiden epäpuhtauksien leviämistä mereen.
  • Yhtenä kokeilukohteena on lumen sulatusteknologioiden selvittäminen. Tarkoitus on tutkia kaukolämpöä energialähteenä käyttävää lumen sulatuskonttia.
  • Lisäksi kehitetään sulaneen lumen haitallisuuden seurantamenetelmää, joka välittää tietoa lumen seassa tulleista mahdollisista haitta-aineista.

Tärkeässä roolissa on riittävien lumen vastaanottoalueiden varmistaminen erityisesti Helsingin kantakaupungin alueella. Helsingin kaupunki on hyvin tietoinen siitä, että lumen merivastaanotto ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Kaupunkiympäristölautakunnan 29.10.2019 tekemän päätöksen mukaisesti Helsinki selvittää aktiivisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja lumen merivastaanoton lopettamiseksi ja pyrkii lopettamaan lumenkaadon mereen ottaen kuitenkin huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön. Nykyisessä toimintaympäristössä Helsingin kaupungilla ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia luopua lumen mereenkaadosta. Lyhyet kuljetusmatkat aiheuttavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä häiriötä, ruuhkautumista ja melua tiiviisti asutussa kantakaupungissa.

Ympäristöministeriö seuraa tilanteen kehittymistä Helsingissä.