Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ratkaistaan myös kouluttamalla nykyistä henkilökuntaa

Varhaiskasvatuksen henkilökunnan vaje on ollut pääkaupunkiseudulla pitkään vaikea ja herättänyt myös aktiivista julkista keskustelua. Laskennallisesti arvioiden pääkaupunkiseudulla on tarve 3200 uudelle korkeakoulutetulle varhaiskasvatuksen osaajalle vuoteen 2030 mennessä.

Haasteeseen on monta syytä ja siten myös monta ratkaisua, joita ratkotaan myös Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöllä. Osaavasta henkilökunnasta tulee huolehtia, mutta ala kaipaa kipeästi myös uusia osaajia ja vetovoiman kasvua. Lisäksi nykyistä henkilökuntaa täytyy kouluttaa vuonna 2018 uudistetun varhaiskasvatuslain mukaisesti.

Yksi merkittävä ratkaisu siihen, että osaajat pysyvät alalla ja lakiuudistukseen pystytään vastaamaan, onkin järjestää nykyisille motivoituneille varhaiskasvatuksen työntekijöille koulutusta, joilla he voivat saada varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuun puolessa välissä kertaluonteisesta 31 miljoonan euron rahoituksesta jatkuvaan oppimiseen, jolla pyritään vauhdittamaan työllisyyttä, tasa-arvoa ja osaavan työvoiman saatavuutta koko maassa. On tärkeää, että tästä rahoituksesta osa ohjautui pääkaupunkiseudulle koulutuksiin, joiden kautta eri taustaiset varhaiskasvatuksen työntekijät voivat saada varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden. Rahoituksella järjestetään noin 80 koulutuspaikkaa, jotka jakaantuvat mm. monimuotokoulutukseen kasvatustieteen kandidaateille ja maistereille sekä tutkintokoulutukseen esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajille. Pelkästään Helsingin kaupungilta tutkintokoulutuksesta on kiinnostunut moninkertainen määrä hakijoita paikkoihin nähden.

Rahoitus ei kuitenkaan ole riittävä tarpeeseen nähden. Helsingin yliopisto sai riittävän rahoituksen omaan hakemukseensa, mutta yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa haetut rahoitukset eivät pärjänneet yhtä hyvin ja vain noin puolet haetuista paikoista toteutuu. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyys on Helsingissä ollut niin kriittinen, että joillekin ruotsinkielisille perheille on täytynyt osoittaa väliaikaisesti paikka suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta. Ministeriö ei kuitenkaan myöntänyt rahoitusta ruotsinkieliseen pätevöitymiskoulutukseen Helsingin yliopistolle.

”Varhaiskasvatuksen monimuoto- ja muuntokoulutusväylät tarvitsevat pitkäaikaisia ja volyymiltaan riittäviä rahoituksia, jotta henkilöstörakenteen muutosta ja henkilöstövajetta saadaan myös tältä osin ratkaistua. Tämän tulisi näkyä vahvemmin ministeriön tulevassa päätöksenteossa. Suunta on oikea, mutta volyymia ja vauhtia lisättävä”, sanovat Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen sekä Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.