Kaksi aikuista miestä ja koira ovat pitkospuilla nauttimassa aurinkoisesta päivästä.

Vammaisten palvelut pandemia-ajasta kohti uusia hyvinvointialueita

Hoitohenkilöstön ja sosiaalityötekijöiden saatavuushaasteet ovat hankaloittaneet palveluiden järjestämistä jo pidempään, ja koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta edelleen. Uuden vammaispalvelulain ja hyvinvointialueille siirtyvän palveluvastuun myötä vammaispalvelujen piiriin kuuluvan väestön osan määrä kasvaa ja palvelun taso todennäköisesti nousee.

Osassa vammaisten palveluja asiakasmäärä nousee ja toisissa laskee. Vammaisten palvelujen kokonaisasiakasmäärä on viime vuosien aikana pysynyt kuutoskaupungeissa lähes ennallaan, mutta palvelujen sisällä on vaihtelua: esimerkiksi henkilökohtaisen avun ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakasmäärä kasvaa, kun taas kuljetuspalveluasiakkaiden määrä hitaasti laskee. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita saaneiden osuus on kasvanut edellisvuodesta noin prosentilla, ja kehitysvammalain mukaisia palveluita saaneiden osuus on puolestaan vähentynyt vajaa seitsemän prosenttia. Väestöstä kaikkiaan vajaa kaksi prosenttia kuuluu vammaispalveluiden ja noin puoli prosenttia kehitysvammahuollon palveluiden piiriin.

Koronapandemian vaikutukset näkyvät vammaisten palvelujen käytössä edelleen, vaikka palvelujen käyttö alkoi osittain palautua. Työ- ja päivätoiminta sekä kuljetuspalveluiden käyttö ei palautunut vuoden 2019 tasolle. Palveluiden suluista aiheutunutta viiveellä esiin tulevaa palveluvelkaa on vaikea ennakoida ja vaikutuksissa on eroja kuutoskaupunkien välillä.

Vammaisten palvelujen kustannukset jatkavat kasvuaan, kolme palvelua ylitse muiden

Suomen kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen kokonaiskustannukset vuonna 2021 olivat noin 531 miljoonaa euroa, mikä on kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoteen 2017 verrattuna kustannukset ovat nousseet 12 prosenttia. Vammaisten palvelujen kokonaisuuden kustannuksista suurimman osan muodostivat ympärivuorokautiset asumispalvelut niin kuutoskaupunkien tasolla kuin yksittäisten asiakkaidenkin tasolla. Kehitysvammahuollon nettokustannukset kasvoivat edellisvuodesta kuusi prosenttia ollen yhteensä noin 308 miljoonaa euroa. Vuodesta 2017 kehitysvammahuollon kustannukset ovat kasvaneet noin 17 prosenttia.

Valtaosa vammaispalvelujen kustannuksista muodostuu kolmen asiakasmääriltään suurimman palvelumuodon – henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelujen ja tehostetun palveluasumisen – järjestämisestä. Suurin osa myönteisen vammaispalvelulain mukaisen palvelupäätöksen saaneista on yli 65-vuotiaita asiakkaita. Viime vuosina vammaispalvelujen asiakasmäärän kasvu on painottunut selvästi henkilökohtaisen avun palveluun. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden määrä on lisääntynyt yli neljänneksen (noin 27 prosenttia) vuodesta 2017. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun järjestämistapana on yleistynyt voimakkaasti kuluneen vuosikymmenen aikana.

Asumisen palvelurakenneuudistus näkyy ennen kaikkea tuetun asumisen merkittävänä kasvuna. Vuoteen 2017 verrattuna tuetun asumisen asiakasmäärä on kasvanut 66 prosenttia, kun taas kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmäärä on supistunut vastaavassa ajassa yli puolella.

Tulokset ilmenevät Kuusikko-työryhmän julkaisusta, jossa kuvataan kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen käyttöä ja kustannuksia viime vuonna. Vuoden 2021 raportissa kuvataan myös koronapandemian vaikutuksia kuutoskaupunkien vammaisten palvelujen toteutumisessa.

Lue lisää:

Kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelut ja kustannukset vuonna 2021

Kuusikko-työryhmä

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

Kuva: Laura Oja, Helsingin kaupungin aineistopankki.