Mies pyöräilemässä Helsingissä. Kuva: Julia Kivelä, Helsinki Marketing

Uudenmaan väestönkasvu keskittyy entistä enemmän pääkaupunkiseudulle

Uudellamaalla asuu tällä hetkellä lähes 1,7 miljoonaa asukasta eli koko Suomen väestöstä noin kolmannes. Viime vuonna väestönkasvu oli ennakkotietojen mukaan nopeampaa kuin kertaakaan 1990-luvun alun jälkeen.

Uudenmaan väestönkasvu ei kuitenkaan ole ollut tasaista. Väestönkasvusta 80 prosenttia on kohdistunut pääkaupunkiseudulle ja osaan KUUMA-seudun* kunnista.

Vuoteen 2040 mennessä pääkaupunkiseudun väestön ennustetaan kasvavan 19 prosenttia. Sen sijaan Itä-Uudellamaalla väestön odotetaan vähenevän noin viisi prosenttia ja Länsi-Uudellamaalla 12 prosenttia.

Uudenmaan väestönkasvu perustuu yhä enemmän maan sisäiseen muuttoon ja maahanmuuttoon. Viime vuoden väestönkasvusta 80 prosenttia oli muuttovoittoa. Tästä puolet oli maahanmuuttajataustaisen väestön ulkomailta Uudellemaalle suuntautuvaa muuttoa.

Pääkaupunkiseudulle muuttavat tyypillisesti nuoret opiskelijat ja työuraansa aloittelevat. Muut maakunnan alueet ovat puolestaan saaneet muuttovoittoa lapsiperheistä.

Ikärakenteessa suuria eroja Uudenmaan eri alueiden välillä

Tällä hetkellä noin joka viides uusmaalainen on yli 65-vuotias. Uuttamaata kokonaisuutena tarkasteltaessa huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön oli vuonna 2019 melko hyvällä tasolla (52 prosenttia).

Erot ikärakenteessa eri alueiden välillä ovat kuitenkin suuret. Pääkaupunkiseudulla etenkin nuoriin aikuisiin painottuva muuttovoitto on hillinnyt huoltosuhteen nousua. Sen sijaan Länsi- ja Itä-Uudellamaalla huoltosuhde on jo kohonnut koko maan keskiarvon yläpuolelle.

20 vuoden kuluttua Uudellamaalla ennustetaan olevan noin 130 000 yli 65-vuotiasta enemmän kuin tällä hetkellä. Samalla lasten ja työikäisen väestön osuus supistuu entisestään. Erityisen haasteelliset näkymät ovat Länsi-Uudellamaalla, jossa väestörakenne vanhenee ja huoltosuhde heikkenee muuta maakuntaa nopeammin.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin Seudun Suuntien uusimmasta numerosta, jonka Valokiilassa-sarjassa on julkaistu Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Johannes Heralan Uudenmaan alue- ja väestökehityksen muutossuuntia käsittelevä artikkeli.

Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa numerossa luodaan katsaus vuoden 2019 lopun kehityssuuntiin. Luvut eivät vielä tässä vaiheessa huomioi vuoden 2020 alun hyvin poikkeuksellista kehitystä. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta.

*Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Pääkaupunkiseutu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa
KUUMA-seutu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti
Itä-Uusimaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila
Länsi-Uusimaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio

Lue lisää:
Helsingin Seudun Suunnat 1/2020, pdf-julkaisu 
Helsingin Seudun Suunnat, verkkosivusto

Lisätietoja:
Helsingin Seudun Suunnat:
tutkija Nina Ahola
puh. 09 310 36365
e-mail: seudunsuunnat(at)hel.fi

Valokiilassa-artikkeli:
erityisasiantuntija Johannes Herala
puh. 044 365 1988
e-mail: johannes.herala@uudenmaanliitto.fi