Ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä lähes 100 000

Joka seitsemäs helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen. Helsingin kaupunginkanslian mukaan ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2018 alussa 99 908. Määrä on 15,5 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Kaikista ulkomaalaistaustaisista 18 prosenttia oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian ylläpitämältä ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi-sivustolta.

Helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 5 020 hengellä eli 5,3 prosenttia vuonna 2017. Kasvuprosentti on ollut laskusuunnassa viimeisen viiden vuoden ajan, mutta silti noin kaksi kolmasosaa pääkaupungin väestönkasvusta tulee ulkomaalaistaustaisista. Vuoden 2018 alussa pääkaupunkiseudulla asui lähes puolet koko maan ulkomaalaistaustaisista, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli noin viidennes.

Vuoden 2018 alussa helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto (pois lukien Viro) (17 836 henkilöä), Viro (12 792), Somalia (10 203), Irak (5 335) ja Kiina (3 310). Vuoden 2017 aikana eniten kasvoi aasialaistaustaisten helsinkiläisten määrä.

Vieraskielisiä muutti Helsinkiin aiempaa enemmän muualta Suomesta 

Vuonna 2017 Helsinki sai vieraskielisistä muuttovoittoa yhteensä 4 341 henkeä. Vieraskielisten muuttovoitto kasvoi edellisvuodesta, koska vieraskielisiä muutti Helsinkiin selvästi edellisvuotta enemmän kotimaasta. Helsinki sai muualta Suomesta muuttovoittoa vieraskielisistä yhteensä 1 654 henkeä, eli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan ulkomainen muuttovoitto vieraskielisistä väheni 2 687 henkeen. Vieraskielisiä ovat ne, joiden äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään rekisteröity jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame.

Vuonna 2017 Helsinki sai eniten muuttovoittoa arabiankielisistä (1 015 henkeä), somalinkielisistä (534 henkeä), persiankielisistä (311 henkeä) sekä venäjänkielisistä (287 henkeä). Arabian- ja persiankielisten muuttovoitto kasvoi edellisvuodesta. Helsinki sai muuttovoittoa valtaosasta kieliryhmiä. Kieliryhmäkohtaiset muuttotappiot olivat vironkielisiä lukuun ottamatta hyvin pieniä. Vuonna 2017 Helsingin vironkielisten muuttotappio oli –261 henkeä. Vielä kymmenen vuotta sitten muuttovoitto vironkielisistä oli noin 500 henkeä vuodessa.

Vieraskielisissä perheissä enemmän lapsia kuin kotimaankielisissä

Vieraskielisissä perheissä lasten määrä on keskimäärin suurempi kotimaankielisissä perheissä. Vuoden 2018 alussa helsinkiläisten lapsiperheiden yleinen lapsiluku oli 1,67. Kahden kotimaankielisen vanhemman perheessä lapsia oli keskimäärin 1,70 ja kahden vieraskielisen vanhemman perheessä 2,09. Yksinhuoltajaperheissä lapsiluku oli puolestaan muita perheitä matalampi. Vieraskielisissä perheissä oli myös enemmän pienten lasten perheitä ja suuria perheitä. Niistä kaksikielisistä lapsiperheistä, joissa toinen vanhempi oli kotimaankielinen, vieraskielisen vanhemman selvästi yleisin äidinkieli oli miehillä englanti ja naisilla venäjä.

Julkaisu:

Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä –verkkosivusto: https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi

Lisätietoja:

tutkija Jenni Erjansola, puh. 09 310 36365, e-mail: jenni.erjansola@hel.fi

JAA