Kuva: 3D-kuva Helsingistä, jossa näkyy MasterCard-ostosten määrä Slushin toisena päivänä 2018 normaaliin loppuvuoden päivään verrattuna.

Tutkimus auttaa ymmärtämään kaupungin, asukkaiden ja yritysten toimintaa

Helsinki ja Mastercard selvittivät yhteisessä datapilottihankkeessa anonymisoitujen kulutustietojen avulla Slush-startup-tapahtuman taloudellisia vaikutuksia kaupunkiin.

Helsinki haluaa olla maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Siksi Helsinki pyrkii luomaan asukkailleen ja vierailijoilleen parhaat mahdolliset olosuhteet elää hyvää kaupunkielämää. Kaupungin strategisena tavoitteena on tehdä asiat päivä päivältä paremmin, jotta elämästä Helsingissä tulisi helpompaa ja miellyttävämpää. Ja jotta digitalisoinnista saataisiin irti kaikki, Helsinki haluaa hyödyntää dataa kaupunkikehityksessä.  

Tulevaisuuden keskeiset haasteet ratkaistaan ​​kaupungeissa ja Helsinki haluaa olla eturivissä löytämässä ratkaisuja. Tämä on yksi syy siihen, miksi Helsinki on yksi Mastercardin City Possible -verkoston perustajakaupungeista. Verkosto tarjoaa puitteet parhaiden käytäntöjen jakamiseen siihen osallistuvien kaupunkien kesken. Kaupunkien ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on avain skaalautuvien ja testattujen ratkaisujen löytämiselle. 

City Possible -verkoston avulla Helsingille tarjoutui tilaisuus analysoida maailman johtavan startup-tapahtuman Slushin taloudellista vaikutusta kaupunkiin. Helsinki on sekä Slushin kotikaupunki, että yksi Euroopan houkuttelevimmista paikoista innovatiivisille yrityksille, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan. 

Slush-pilotin löydökset  

Helsingin kaupunki ja Mastercard toteuttivat vuoden 2018 Slushin aikana datapilotin, jolla analysoitiin korttitapahtumia ja kulutusta tapahtuman aikana. Tapahtumalla odotettiin olevan vaikutusta Helsingin talouteen, sillä osallistujia tapahtumassa oli noin 20 000. Tavoitteena oli kehittää datavetoista lähestymistapaa kaupungin merkittävien tapahtumien vaikutusten analysointiin ja tutkia samalla datan analysointi- ja visualisointityökaluja. Yksittäisen tapahtuman vaikutusten arviointi on ollut vaikeaa, mutta yhteistyössä Mastercardin kanssa Helsingin kaupunki pystyi tutkimaan anonymisoituja myyntitapahtumia Slushin aikana. Sama tapa voi toimia myös muiden suurten kaupunkitapahtumien vaikutusten arvioinnissa.

Datapilotissa paljastui neljä tärkeää löydöstä.  

 1. Slush on ostosviikko ulkomaisille turisteille 

Slush-viikko on myös ostosviikko erityisesti tapahtuman kansainvälisille vieraille. Kansainvälisten kortinomistajien lukumäärä Helsingissä kasvoi tapahtuman aikana ja myös heidän kulutuksensa oli korkeampi kuin keskimäärin. Tapahtuman aikana suurin kulutus kansainvälisillä korteilla keskittyi kaupungin keskustaan Slushin tapahtuma-alueen lähelle Pasilaan. (Katso kuva yllä).

2. Ulkomaiset vieraat kuluttavat paljon kotimaisia enemmän

Ulkomaiset vieraat kuluttavat tiliä kohti enemmän kuin paikalliset. Ero oli suurempi Slushin toisena päivänä. Kansainvälisten kortinhaltijoiden keskimääräisen kulutus tiliä kohti oli noin 1,4 - 1,6 kertaa suurempi kuin suomalaisilla.

 3. Joulukuu on hyvä ostoskuukausi 

Datapilotin tiedot osoittavat myös, että joulukuu 2018 oli ylipäätään erittäin hyvä kuukausi Helsingin taloudelle. Tosin samalla on muistettava, että joulukuu on jouluostosten ja veronpalautusten maksujen takia muutenkin kulutukseltaan muusta vuodesta poikkeava. Slushin vaikutusta koko joulukuuhun onkin vaikea määrittää.

4. Slushin aikaan maksukorttien määrä on kasvanut kolmena peräkkäisenä vuotena

Slush on yksi suurimmista startup-tapahtumista maailmassa, ja se on kasvanut koko ajan. Tutkimuksessa tutkittiin vuosia 2016-2018 ja kasvua oli joka vuosi. Tapahtuman kasvu selittää myös maksukorttien määrän ja niiden käytön kasvua, jotka olivat myös kasvaneet jokaisena tutkittuna vuonna.

 

Kuva: Kansainvälisten korttien yhteenlaskettu kulutus Slush 2018 –tapahtuman toisen päivän aikana vuoden 2018 viimeisen kvartaalin keskimääräiseen päivään verrattuna osoittaa kulutuksen kasvua.

Helsinki on maailman johtava avoimen datan jakamisen ja sen hyödyntämisen kaupunki  

”Mastercardin kanssa tehty pilotti on esimerkki siitä, miten kumppanien data auttaa meitä ymmärtämään, kuinka kaupunki, asukkaat ja yritykset toimivat. Helsinki kehittää digitaalisen kaksosen konseptia, joka yhdistää eri tietolähteitä ja mahdollistaa reaalimaailman kehityksen testaamisen digitaalisen mallin avulla. Tämä on yksi Helsingin kunnianhimoisen digistrategian päätavoitteista”, sanoo Helsingin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama.

Helsinki on maailman johtava avoimen datan jakamisen ja myös sen hyödyntämisen kaupunki. Esimerkiksi Helsinki Region Infoshare –avoimen tiedon palvelussa on noin 600 tietoaineistoa ja lähes 250 niitä hyödyntävää applikaatiota. Kaupungin rooli on erityisesti olla mahdollisuuksien luoja. Helsinki tekeekin aktiivista yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja kaikkien muiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita kaupungin kehittämisestä. Toimintaperiaatteena ovat luottamus, avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys datan hyödyntämisessä. 

”Haluamme olla edelläkävijä datan ja tietoalustojen hyödyntämisessä tulevaisuudessa. Yhdistämällä tietoja innovatiivisesti pystymme ymmärtämään kaupungin liiketoimintaympäristön muutoksia ja reagoimaan tuleviin muutoksiin. Data auttaa meitä simuloimaan eri vaihtoehtoja ja sitä kautta voimme tehdä parempia päätöksiä.”, Rusama summaa. 

”Löydöksemme osoittavat, että Slush-vierailijoilla on vaikutusta kaupunkiin myös itse tapahtuman ulkopuolella. Kaupungilla ja yrityksillä onkin todelliset mahdollisuudet hyötyä siitä. Kun kartoitamme kansainvälisten vierailijoiden kulutuksen vaikutuksia, autamme myös Helsingin kaupunkia tekemään parempaa ja nopeampaa suunnittelua ja resurssien hallintaa koskevia päätöksiä. Tämä auttaa tekemään vierailijoiden kokemuksesta rikkaamman ja henkilökohtaisemman. Olemme iloisia siitä, että City Possible -yhteistyö on auttanut Helsinkiä tulla entistä verkostoituneemmaksi, osallistavammaksi, tehokkaammaksi ja reagoivammaksi kaupungiksi", sanoo Mastercardin Pohjoismaiden ja Baltian aluejohtaja Erik Gutwasser

Mastercardin ja Helsingin kaupungin datapilottia esitellään Barcelonassa 19.-21. marraskuuta järjestettävässä Smart City Expo -kongressissa (SCEWC). Mastercardin isännöimä ohjelma kokoaa kaupunkeja, yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailmaa keskustelemaan, kuinka globaaleja haasteita voidaan ratkaista paikallisella tasolla.

Lue lisää City Possible -verkosta: https://citypossible.com/
Tietoja Slushista: https://www.slush.org/about/what-is-slush/  

Näin datapilotti tehtiin: 

Mastercard toimitti Helsingin käyttöön anonymisoidut transaktiotiedot vuosineljänneksiltä Q4/2016, Q4/2017 ja Q4/2018, joilla ostotapahtumia Helsingin seudulla voitiin analysoida. On huomioitava, että käteisellä tehdyt kaupat ja muut kuin Mastercardilla tehdyt korttiostotapahtumat eivät kuulu analyysin piiriin.

Jokainen maksutapahtuma aikaleimattiin ja kartoitettiin 110–110 metrin soluihin ”georekisteriksi” Helsingin seudun kartan vakiokoordinaattien perusteella. Tiedot indeksoitiin ja niitä verrattiin Helsingin seudun keskimääräisiin tietoihin lokakuuta 2016. Tarkastelua varten aineisto rajattiin koskemaan pelkästään Helsinkiä.

Tiedot analysoitiin Statan ja SAS: n kanssa ja visualisoitiin Habidatumin alustalla https://habidatum.com/  

Tietoja tuloksista: 

Datapilotissa Mastercardin tietoja ei yhdistetty mihinkään muuhun tietojoukkoon. On huomattava, että jos tietoja olisi enemmän tai laajemmalta ajalta, jatkojalostamalla tai räätälöimällä Mastercard-aineistoa erityistarkasteluja varten, voitaisiin saavuttaa vieläkin merkityksellisempiä ja kaupungin kannalta hyödyllisempiä tuloksia.

Tällä lähestymistavalla pystyttiin analysoimaan Slushin aikana Helsingissä tapahtuvaa kulutusta. Slushin pitkän aikavälin vaikutusten selvittäminen vaatisi yksityiskohtaisempia tietoja. Lisäksi on huomioitava, että vertailu vuosien välillä on vaikeaa, koska Slush järjestetään eri aikaan joka vuosi.  

On myös huomioitava, että vain saman vuoden sisäisillä vertailuilla on merkitystä, sillä kulutus vaihtelee paljon viikonpäivien mukaan. Eri maiden kansalaisten välisiä vertailutietoja ei pilotissa myöskään ollut mahdollista erotella.

Lisätietoja: 

digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama, e-mail:  mikko.rusama@hel.fi 
projektipäällikkö Pasi Rautio, e-mail: pasi.rautio@hel.fi  


JAA