Kolme nuorta tyttöä kuvaavat kännykällä itsestään yhteisen muotokuvan.

Suurin osa Helsingin ulkomaalaistaustaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osa kokee monenlaisia haasteita

Osalla ulkomaalaistaustaisista nuorista on monenlaisia haasteita elämässään. Pienituloisuus on yleisempää ulkomaalaistaustaisissa kuin suomalaistaustaisissa perheissä. Vapaa-ajalla harrastaminen on vähäisempää, koulukiusaaminen puolestaan yleisempää. Lisäksi ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret kokevat suomalaistaustaisia useammin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä heikommaksi. Nämä tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointia käsittelevästä tutkimuksesta.

Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat keskimäärin muita heikommassa asemassa siirryttäessä peruskoulusta eteenpäin. Kuitenkin etenkin toinen sukupolvi jatkaa useammin toiselle asteelle ja suorittaa tutkinnon. Yhä useampi toisen sukupolven ulkomaalaistaustainen nuori opiskelee lukiossa

Valtaosa ulkomaalaistaustaisista lapsista ja nuorista pitää koulunkäynnistä ja kokee vaikutusmahdollisuudet koulussa hyviksi. He kuitenkin kokevat koulunkäynnissä jossain määrin enemmän vaikeuksia kuin muut, ja alakoulussa kouluväsymys on ulkomaalaistaustaisilla yleisempää.


Nuorten terveydentilassa on osin isoja eroja syntyperän mukaan

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret kokevat suomalaistaustaisia useammin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä heikommaksi. Etenkin pojilla esiintyy ylipainoisuutta. Ulkomaalaistaustaisten liikkuminen on jakaantunut vähän liikkuviin ja paljon liikkuviin. Myös ateriarytmi on epäsäännöllisempi. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat useammin raittiita. 

Ulkomaalaistaustaiset kokevat useammin läheisten ystävien puutetta

Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy suomalaistaustaisia enemmän haasteita sosiaalisissa suhteissa, kuten ystävien puutetta ja keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa.

Koulukiusaaminen on yleisempää ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten parissa. He myös kiusaavat useammin kuin suomalaistaustaiset lapset ja nuoret. Ulkomaalaistaustaiset alakoululaiset ovat kokeneet fyysistä uhkaa enemmän kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaisilla yläkoululaisilla vanhempien aiheuttama fyysinen väkivalta on yleisempää.

Kehitys on monin paikoin parempaan suuntaan, silti toimia tarvitaan

Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten määrä ja suhteellinen osuus väestöstä ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä nopeasti. Kasvava osa heistä on syntynyt Suomessa. Maahanmuuton sukupolven lisäksi ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret jakautuvat esimerkiksi maahanmuuton syyn tai oleskeluvan perusteen mukaan, synnyin- tai taustamaan mukaan sekä etnisesti, kielellisesti että kulttuurisesti.

Tutkimus osoittaa myönteistä kehitystä ja positiivisia tuloksia. Ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä pienituloisuus on vähemmän yleistä kuin vuonna 2013. Yhä useampi ulkomaalaistaustainen nuori jatkaa toisen asteen koulutukseen ja aiempaa harvempi on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Monet ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä, tykkäävät käydä koulua ja kokevat vahvaa osallisuutta. 

Tutkimuksen tulokset kertovat kuitenkin myös ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Siten on yhä tärkeää panostaa sekä Suomeen itse muuttaneiden että Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Heitä kannattaa esimerkiksi ottaa mukaan heille läheisillä elämänalueilla tapahtuvaan toimintaan.

Tutkimuksen tiedot perustuvat ensisijaisesti vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn Helsinkiä koskeviin tietoihin. Lisäksi raportissa hyödynnetään eräitä julkishallinnon rekistereihin perustuvia Tilastokeskuksen tietoja, Opetushallituksen Vipunen-tilastopalvelun tietoja sekä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tilastoja.

 

Lue lisää:

Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi Helsingissä, Helsingin kaupunginkanslian tutkimuksia 2020: 5  

Tiivistelmä

Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä -sivusto


Kuva: Sakari Röyskö, Helsingin kaupungin aineistopankki.