Iäkäs pariskunta. Kuva Maarit Hohteri.

Stadin ikäohjelma sai kehut Helsingin vanhusneuvostolta: Vanhusväestöä on nyt kuultu

– Kaupunki on tehnyt erittäin ison ja hyvän työn!

Näin kommentoi kaupungin uusia ohjelmia Timo Auranen Helsingin vanhusneuvostosta, ikääntyneiden helsinkiläisten edunvalvonnasta.

– On hienoa, että kaupunki sisällytti ikäohjelmansa Stadin HYTE -ohjelmaan. Laki vaatii suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemisesta, mutta kaupungin hallinnolta vaaditaan todellista tahtoa tehdä näin iso ohjelma ja alkaa viedä asioita eteenpäin. Eikä jättää vain lakipykäliksi, Auranen huomauttaa.

Mistä hänen mainitsemissaan ohjelmissa on kyse?

Stadin HYTE tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden laajaa edistämistä Helsingissä. Yksi sen painopisteitä on ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen, mikä puolestaan on saanut nimekseen Stadin ikäohjelma.

Stadin ikäohjelmassa kootaan yhteen ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä vahvistavat teot. Ohjelma esiteltiin alkuviikosta avoimessa tilaisuudessa Kaupungintalon tapahtumatorilla.

Auranen on hyvillään siitä, että vanhusneuvosto pääsi tiiviisti mukaan ohjelmien suunnitteluun.

– Edustajiamme on ollut mukana useissa ryhmissä. Pääsin itse mukaan kaupungin digineuvonnan projektiryhmään, jonka työ jatkuu edelleen. On erittäin hyvä, että vanhusväestön näkökulma saadaan mukaan, Auranen kiittää.

Varhaista tukemista

Ikääntyneiden helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan kaupungissa huomioon monella eri tavoin. Kaupunkistrategia korostaa, kuinka Helsinki on maailman toimivin kaupunki, jossa jokainen voi elää hyvää arkea.

Ikääntyneitä helsinkiläisiä (65 vuotta täyttäneitä) oli 2018 alussa 108 000. Luku nousee 170 000 vuoteen 2050 mennessä.

Stadin ikäohjelma on konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, oletetut vaikutukset, seurannan sekä toimenpiteistä vastaavat tahot.

Kaupungin tavoitteena on tavoittaa apua ja tukea tarvitsevat yhä aiemmin sekä tunnistaa syrjäytymisen vaarassa olevat, joita on myös ikääntyvien ikäryhmissä. Heille räätälöidään yksilöllisiä ja yhä parempia palvelujen kokonaisuuksia.

Kaikki palvelut yhdestä numerosta

Yksi esimerkki ikääntyneiden palveluista on Seniori-info, keskitetty neuvontapalvelu ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Seniori-infon asiakkaat ovat uusia asiakkaita, joille kaupunki ei ole määritellyt palveluntuottajaa tai vastuutyöntekijää.

– Tarkoituksena on, että kenenkään ei tarvitse soitella useita puheluja ympäri kaupunkia. Tietoa palveluista saa keskitetysti yhdestä numerosta, sosiaaliohjaaja Tiina Flink kertoo.

Seniori-infossa työskentelee 15 asiantuntevaa palveluneuvojaa, ja neuvoa saa suomen lisäksi ruotsiksi.

Seniori-infoon saa puhelimen lisäksi yhteyden myös sähköpostilla ja chatin kautta. Palveluneuvojia on mahdollista myös tavata Malminkadun toimipisteessä, Kalasataman Hyvinvointikeskuksessa (tiistaisin kello 8–12) ja Vuosaaren terveysasemalla (keskiviikkoisin kello 8–12).

Seniori-infon keskeinen ajatus on ennaltaehkäisevä työ ja haasteiden varhainen tunnistaminen. Yhteydessä kannattaa siis olla pieniltäkin tuntuvien asioiden tiimoilta.

– Voimme yhdessä pohtia asiakkaan elämäntilannetta ja etsiä siihen ratkaisuja.

Seniori-infon palvelut täydentyvät vielä tämän vuoden aikana sähköisellä huoli-ilmoituslomakkeella. Lomakkeella voi tehdä verkossa huoli-ilmoituksen iäkkäästä ihmisestä, joka itse ei enää kykene hankkimaan apua tai ymmärrä avun tarvettaan. Ilmoituksen voi edelleen tehdä myös puhelimitse Seniori-infoon.

Omaishoitajat saavat lisää tukea

Myös omaishoitoa kehitetään. Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteuttamiseksi suunnitellaan uusia palveluja ja parannetaan olemassa olevia.

Kotiin myönnettävän niin sanotun tuntilomituksen tuntimäärä nostettiin vuoden alusta lukien 6 tunnista 12 tuntiin vuorokaudessa. Yhdellä lakisääteisellä vapaalla saa siis hoitajan kotiin enintään 12 tunniksi.

Omaishoitajilla on lakisääteinen oikeus 2–3 vapaaseen vuorokauteen kuukaudessa.

Syyskuussa kaupungissa aloitettiin kokeilu, jossa omaishoidon toimintakeskuksen ohjaajan johdolla tuetaan omaishoitajia etänä. Mukana kokeilussa on kuusi omaishoitajaa, jotka eivät tiiviin omaishoidon takia pääse lähtemään kotoa. Heille annettiin käyttöön laitteet etäyhteyttä varten.

– Toimintaa on tarkoitus jatkaa, ja keväällä mukaan on tulossa kaksi uutta ryhmää, kertoo erityisasiantuntija Sirpa Järnström.

Omaishoitoa kehitetään myös henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilulla. Tavoitteena on aloittaa ensi vuonna kokeilu, johon toivotaan mukaan erityisesti omaishoitajia, joille syystä tai toisesta kaupungin nykyiset palvelut eivät sovi.

– He voivat ostaa itselleen sopivampia palveluja kaksi vuotta kestävän pilotin aikana, kertoo suunnittelija Lotta Kauppila.

Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilussa on mukana omaishoitajien lisäksi vammaispalveluiden käyttäjiä. Kaupunki selvittää parhaillaan, tuleeko mukaan muitakin asiakasryhmiä.

Kokeilussa palvelutarve arvioidaan kuten tähänkin saakka, mutta mukaan yhdeksi vaihtoehdoksi tulee henkilökohtaisen budjetin käyttö.

Käytännössä omaishoitaja voi vaihtaa osan tai kaikki lakisääteiset vapaapäivänsä budjetiksi, jolla hän voi ostaa itselleen palveluja tai vaikkapa apuvälineen, jos siihen ei muutoin ole oikeutettu.

Henkilökohtaisen budjetoinnin palvelut on rajattu Suomeen, ja lasku palvelusta ohjataan suoraan kaupungin maksettavaksi.

– Meillä on tosi paljon iäkkäitä ja uupumassa olevia omaishoitajia, joilla on lakisääteisiä lomapäiviä pitämättä. Haluamme nyt lisätä valinnanvapautta ja osallisuutta, Kauppila kertoo.

Laadukkaampaa elämää muistisairaille

Myös Muistiystävällisen toiminnan käsikirjalla tuetaan kaupungin ikääntyvää väestöä. Kirjaan kuuluu esite muistiystävällisestä toiminnasta sekä sen laatutavoitteista.

Käsikirja on tarkoitettu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan työyhteisöille.

Ylihoitaja Claudia Hellström kertoo, että kaupungissa on pohdittu muistisairaiden ihmisten elämänlaatua ja pyritty ratkaisemaan, kuinka muistisairaiden osallisuutta voidaan tukea ja heidän turvallisuuttaan parantaa. Hän huomauttaa, että muistisairaista huolehtiminen kuuluu kaikille.

Muistiystävällisen toiminnan uusia laatutavoitteita on hyödynnetty henkilöstön osaamisen ja toiminnan kehittämisessä muun muassa Kivelän ja Töölön monipuolisessa palvelukeskuksessa.

– On ollut ilo nähdä, miten innolla työntekijät ovat lähteneet kehittämään muistiystävällistä työtapaa. Huomioon otetaan aiempaa tarkemmin pieniäkin asioita, kuten muistisairaiden aterioidessa kattausten selkeys.

Vanhusneuvosto seuraa

Auranen sanoo, että vanhusneuvostossa seurataan tarkkaan, miten kaupungin ohjelma etenee ja kaupungin vanhuspalvelut kehittyvät.

– On tärkeää, ettei komea ohjelma jää vain paperiksi. Toivon, että me vanhusneuvostossa saamme olla mukana seurannassa intensiivisesti ja että jatkossakin vanhusväestön ääni saadaan kuuluviin.

Stadin ikäohjelman tavoitteet:

  • Vahvistetaan ikääntyneen väestön hyvinvointia ja toimintakykyä.
  • Vahvistetaan ikääntyneen väestön mahdollisuuksia tiedonsaantiin ja tuetaan heidän digitaitojensa kehittymistä.
  • Tuetaan ikääntyneen väestön mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
  • Kehitetään ikääntyneen väestön asumisoloja ja kotona asumisen mahdollisuuksia sekä turvataan heidän mahdollisuutensa hyvää arkeen ja liikkumiseen lähiympäristössään.
  • Parannetaan ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen laatua ja pyritään huomioimaan entistä paremmin heidän tarpeensa palvelutuotannossa.
  • Kehitetään kaupungin toimintaa ja palveluita entistä muistiystävällisemmiksi.


Lisätietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Helsingissä


JAA