Ihmiset kohtaavat keskustellen OmaStadin merkeissä Helsingin keskustakirjasto Oodissa vuonna 2019.

OmaStadin hankkeiden toteutus ilahduttaa ympäri kaupunkia

Helsingin kaupungin osallistuvaa budjetointia toteuttava OmaStadi on tuonut Helsinkiin uusia kokeiluja ja kohennuksia. Kaupunkilaiset saivat ensimmäisellä kierroksella ehdottaa ja päättää siitä, miten kaupunki käyttää 4,4 miljoonaa euroa. Monta asukkaiden toivetta toteutui.

Vuonna 2018–2019 järjestetyn OmaStadin ensimmäisen kierroksen äänestyksessä valittiin 44 ehdotusta toteutettaviksi. Suurin osa ehdotuksista liittyi kaupunkiluontoon ja ulkoliikuntaan. Monet uudistukset ovat lisänneet yleistä siisteyttä ja viihtyisyyttä. Osa uudistuksista on muuttanut kaupunkikuvaa, kuten puiden istutukset ja puistoparannukset sekä laiturit.

Koronatilanne on aiheuttanut sen, että jotkin ehdotukset on voitu toteuttaa osittain tai ne odottavat vielä viimeistä silausta. Esimerkiksi yhteisiä kasvien istutustalkoita ja hankkeiden päätösjuhlia ei ole voitu järjestää. Kaikkien hankkeiden edistymisen keskiarvo on 81,1 prosenttia.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa suuren osan Omastadin ehdotuksista. Apulaispormestari Anni Sinnemäki kuvaa OmaStadissa tehtyä pitkäjänteistä asukkaita osallistavaa työtä:
– Minusta on korvaamattoman hienoa, että helsinkiläiset antavat pyyteettömästi oman panoksensa kotikaupunkinsa eteen. Olemme osallistuvan budjetoinnin myötä yhdessä kehittyneet ja hitsautuneet yhteen niin keskustelijoina kuin asioiden toteuttajina, sanoo Sinnemäki.

Kaupunkilaiset äänestivät lisää liikunta- ja harrastuspaikkoja

Monista uudistuksista on ollut iloa asukkaille, jotka ovat viettäneet korona-aikana entistä enemmän vapaa-aikaa kaupunkiluonnossa. Uudistukset ovat ilahduttaneet asukkaita ja alueen harrastajia, kuten esimerkiksi uusi tekonurmikenttä Arabianrannan liikuntapuistossa. Monille laadukas paikallinen pelikenttä on tuonut myös helpotusta arkeen. Helsinkiläinen Jan-Christian Söderholm teki OmaStadin ensimmäiselle kierrokselle ehdotuksen tekonurmikentästä.
– Uusi kenttä on nyt aivan mahtava koko alueen lapsille ja aikuisille. Paikasta on muodostunut alueen olohuone. Tämä on loistava juttu myös paikallisille seuroille. Nyt nuoret pääsevät treeneihin omalle lähikentälle. Kentällä on riittänyt aikaa ja tilaa hyvin myös vapaa-ajan pelaamiselle, kertoo Söderholm.

Arabianrannan tekonurmikentällä pelataan jalkapalloa aurinkoisena päivänä.

Seitsemään helsinkiläiseen kohteeseen on upotettu maahan trampoliineja lasten ja nuorten iloksi. Idea tuli yläkouluikäisiltä nuorilta helsinkiläisiltä. Trampoliinit ovat kaikkien käytössä aina perheen pienimmistä mummoihin ja vaareihin.

Länsi-Helsinkiin perustettiin nuotiopaikkoja retkikohteiksi ja hengähdyshetkiä varten. Nämä urbaanit nuotiopaikat ovat olleet juuri sopivasti ulkoilijoiden ja retkeilijöiden käytössä.

Puotilan ulkokuntoilualue kunnostettiin. Kaupunki rakensi pururadan jalkapalloseura Valtin kentän ympäri ja hankki kentän yhteydessä olevaan ulkokuntosaliin 10 erilaista liikuntalaitetta. Kunnostaminen tapahtui alle neljässä kuukaudessa suunnitelman valmistumisesta.

Vantaan- ja Keravajokien varsille rakennettiin laitureita. Yksi idean esittäjistä oli helsinkiläinen Mika Tullila.
– Meitä oli useampikin, jotka ehdotimme tämän suuntaisesti, jotta asukkaat pääsisivät paremmin nauttimaan jokiluonnosta onkien, suppaillen tai muuten vaan vesillä liikkuen, sanoo Tullila.

Lauttasaaren Särkiniemeen on valmistumassa tukeva uimalaituri vuoden loppuun mennessä.

Piirroskuvassa istuu ihmishahmo laiturilla onkimassa.


OmaStadin avulla on saatu arvokkaita kokemuksia


Taitoaineiden koulutuspäällikkö Jonna Martikainen Helsingin työväenopistosta on ollut mukana tuomassa käytäntöön tilapalveluille osoitettua hanketta. Viiden koulun teknisen työn tilat saatiin kaupunkilaisten iltakäyttöön OmaStadin myötä. Asukkaat saivat mahdollisuuden tuunata, korjata tai rakentaa omia töitään eri puolilla kaupunkia. Noin kolmen kuukauden ajan voitiin kokeilla tätä toimintaa, johon ihmiset olivat todella tyytyväisiä. Sitten tuli pitkä tauko rajoitusten vuoksi. Elokuun lopusta joulukuulle kaikki viisi verstasta avataan uudestaan. Ja vuoden vaihteen jälkeen tilat pidetään avoimina tammikuun alusta toukokuun lopulle.
– Hienoa, että verstailla saa tehdä ja toimia omaehtoisesti, joskin ohjaustakin saa tarvittaessa. Näin olen kuullut sanottavan todella usein, kuvailee Martikainen.

Suunnittelija Sami Komppula ja suunnittelija Sonja Witting vetivät OmaStadin Pohjois-Helsingin kesätyöhanketta kesälle 2021. Nimellä Pohjoisen Puurtajat pidettiin tietoiskuja ja kannustettiin kotitalouksia ja yrityksiä palkkaamaan paikallisia nuoria sekä opastettiin työllistämisen vaihtoehdoissa. Kesätyötapahtumia nuorille koululaisille ja sopiville työnantajille järjestettiin verkossa. Alueen nuorisotyön kanssa järjestettiin myös koulukiertue, joka opasti 9. luokkalaisia kesätyönhakuun.
– Koko projektia ei voitu toteuttaa kesällä. Esimerkiksi hanke, jossa nuoret olisivat tehneet työtä paikallisten ikäihmisten apuna, siirtyi terveysturvallisuussyistä tulevaisuuteen, kertoo Komppula.

Kymmeneen helsinkiläiseen leikkipuistoon istutettiin vuosi sitten syötäviä kasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita. Idea syötävistä puistoista tuli Milla Karkulahdelta.
– Ympäristökasvatuksen näkökulmasta tämä toteutui hyvin. Toivon, että ajatusta voidaan monistaa tulevissa kaupungin istutuksissa, jolloin istutettaisiin sellaisia hedelmäpuita ja marjapensaita, joiden hedelmiä voi syödä, visioi Karkulahti.

OmaStadin toisen kierroksen äänestysvaihetta valmistellaan. Tiedot äänestyksestä ja tarkemmista päivämääristä päivitetään omastadi.hel.fi -sivustolle syyskuun aikana.

Lue lisää:

OmaStadin vuoden 2018–2019 toteutettavien hankkeiden seuranta

OmaStadi 2020–2021

Löydä tapasi osallistua ja vaikuttaa Helsingin kehittämiseen

Yhdenvertaisuus digitaalisessa osallisuusprosessissa – case OmaStadi


Kuva: Marja Väänänen, Helsingin kaupungin aineistopankki.
Kuva: Paavo Jantunen, Helsingin kaupungin aineistopankki.
Piirros: Minna Alanko, Helsingin kaupungin aineistopankki.