Helsingin kaduilla monta eri toimijaa tekee yhteistyötä nuorisotyön parissa.

Nuorisotyö on yhteistyötä, jolla luodaan pitkäkestoista turvallisuutta

Perinteisen nuorisotyön rinnalle on noussut uusia toimintatapoja, jotka on rakennettu vastaamaan paremmin nuorison tarpeita sekä kohtaamaan nuoret avoimesti heidän reviirillään. Kun nuoret saavat turvallisen kontaktin aikuiseen, se luo turvallisuutta nuorison lisäksi koko kaupungille.

Suomessa jalkautuvaa nuorisotyötä on tehty 1960-luvulta saakka, mutta etsivän nuorisotyön malli rantautui Suomeen Norjasta 15 vuotta sitten.

- Eräs meidän toimintamuodoistamme on olla läsnä niissä paikoissa, joissa nuoriso viettää aikaa ja pyrkiä aktiivisesti etsimään syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Annamme heille tukea, jos he sitä tarvitsevat ja ovat halukkaita ottamaan sitä vastaan, kertoo etsivän nuorisotyön yksikön toiminnanjohtaja Timo Kontio.

Etsivän nuorisotyön yksikön toiminnanjohtaja Timo Kontio.
Etsivän nuorisotyön yksikön toiminnanjohtaja Timo Kontio korostaa luotettavien aikuisten läsnäolon merkitystä nuorille.

- Tavoitteemme on olla nuorille läsnä ja käydä yksilöille merkittäviä keskusteluita. Kun tässä onnistutaan, olemme olleet oikeassa paikassa.

Tällä hetkellä Kontion mukaan nuorten keskuudessa huolta herättää koulu- ja vapaa-ajan kysymysten lisäksi yksinäisyys, ahdistuneisuus, asunnottomuus ja lievät mielenterveysongelmat. Pelkkä etsivän nuorisotyön näkyminen kaupunkitilassa tuottaa nuorisolle turvallisuudentunnetta ja auttaa mahdollisesti katkaisemaan ongelmia ennen kuin ne eskaloituvat.

- Kun olemme näkyvästi ja avoimesti mukana kaduilla, nuori saattaa ajatella, että kun tuo aikuinen on tuttu, voin mennä puhumaan hänelle ongelmistani. Tällaiseen luottamukseen pyritään, Kontio kertoo.

Turvallisten aikuisten läsnäolo on tärkeää

Yhteistyö muiden nuorisotyötä tekevien tahojen, poliisin ja sosiaalitoimen kanssa tuottaa myös etsivän nuorisotyön kannalta parhaita tuloksia. Näin löydetään kadonneita nuoria, ohjataan hukassa olleita oikeille raiteille ja saadaan heille tarvittavaa apua ja tukea. Myös kaupungilla, tapahtumien keskipisteessä, kaikkien tahojen yhteistyö on tärkeää. Kun esimerkiksi poliisi hajottaa nuorten suuria joukkokokoontumisia, etsivä nuorisotyö on paikalla ja purkaa tilannetta nuorison kanssa keskustellen heti tapahtumien jälkeen.

Turvallisten aikuisten kohtaaminen nuorten reviirillä luo turvallisuutta nuorison lisäksi myös muille kaupunkilaisille.
- Me ratkomme ongelmia nuorten kanssa, jotta he eivät joudu yksin kohtaamaan niitä. Tavallaan me ankeutamme meininkiä, eli luomme kulttuuria, jossa äärimmäisiä tilanteita tapahtuu harvemmin, sanoo Kontio.

Kontion mukaan tänä päivänä nuorisokulttuuri on sirpaloitunutta ja se on lisännyt moniarvoisuutta ja hyväksyntää.
- Erilaiset nuoret ovat tottuneet viettämään aikaa yhdessä ja tulevat toimeen. Siinä nuoriso on aikuisia edellä. Nuoret ovat avoimia ja pitävät myös toisistaan huolta. Jos nuorten oloja halutaan parantaa, nuorisolle pitää osoittaa lisää heille tarkoitettuja tiloja. Niitä nuoret kaipaavat.

Nuorille tulee syntyä luottamus asioiden hoitumiseen

Ohjaamon kyltti.

Kun nuoret sitten tarvitsevat tukea itsenäistymisessä ja oman suunnan löytämisessä, apu löytyy helposti Ohjaamosta. Helsingin Kampissa sijaitseva Ohjaamo tarjoaa helsinkiläisille alle 30-vuotiaille nuorille ohjausta koulutuksessa, työelämässä ja arjessa. Ohjaamossa on mahdollista asioida anonyymisti ja ideana on matala kynnys avun pyytämiseen. Neuvontaa saa aina ilman ajanvarausta.

- Kaikilla nuorilla ei ole turvaverkkoja, jotka tukisivat heitä itsenäisessä elämässä, joten palvelulle todella on tilausta. Toki jotkut nuoret tulevat paikalle myös vanhempien patistamana. Tärkeintä on se, että asioinnin jälkeen nuorella on sellainen olo, että hyvä, että kävin. Nuorille tulee syntyä luottamus siihen, että asiat hoituvat, kertoo Paula Salmi Ohjaamon tavoitteista.

Paikalla on monen eri alan asiantuntijoita ja parhaassa tapauksessa nuori voi yhdellä asioinnilla saada lukuisia asioita ratkaistuksi.

- Kerran meille esimerkiksi käveli sisään englantia puhuva nuori, joka halusi saada ajan sosiaalityöntekijälle ja päästä peruskouluun. Hänet vastaanottanut henkilö kävi tilannetta läpi ja aika sosiaalityöntekijälle onnistui nopeasti. Kun nuori kertoi haaveilevansa rakennusinsinöörin ammatista, hänen todistuksiaan käytiin läpi ja kävikin ilmi, että hän oli itse asiassa opiskellut jo aika paljon. Kun meidän erityisopettaja sitten jututti nuorta, huomattiin, että hän puhui suomeakin melko hyvin. Hän oli vain ujostellut aluksi uutta tilannetta. Lopulta nuoren asiat saatiin kuntoon ja hän pääsi hakemaan suoraan ammattikouluun. Yhden tunnin aikana nuoren asioita kävi läpi TE-asiantuntija, erityisopettaja ja neuvontatyöntekijä ja samalla saatiin kontakti sosiaalipuoleen. Parhaimmillaan homma toimii meillä näin hyvin, Salmi kertaa onnistumisia.

Ohjaamon kehittämiskoordinaattori Paula Salmi.
Ohjaamon kehittämiskoordinaattori Paula Salmi kohtaa nuoria tulevaisuuteen liittyvien kysymysten äärellä.

Nuorilla on tahto onnistua

Ohjaamon taustalla on tiivis, usean eri toimijan yhteistyö ja toimipisteeltä apua saa esimerkiksi velkaneuvojalta, nuorisopalveluista, asumispalveluista ja sosiaalipalveluista. Yhteensä työntekijöitä on noin 30. Usean eri alan asiantuntijan työskentely saman katon alla auttaa nuoria saamaan asioitaan eteenpäin nopeasti ja valaa uskoa siihen, että edessä ei ole valtavaa ylitettävää muuria.

- Byrokratia voi tuntua nuorista aivan ylitsepääsemättömältä, koska vaikka nuori kuinka yrittäisi tehdä töitä onnistumisensa eteen, seinä voi tulla vastaan yllättävissä paikoissa. Jos nuori esimerkiksi onnistuu saamaan ensimmäisen työpaikkansa nollatuntisopimuksella, taloudelliset seuraukset voivat olla kohtuuttomia. Nuorten tilanteet kun vaihtelevat nopeasti, eikä systeemi huomioi tätä. Yllättäen ollaankin tyhjän päällä, vaikka äsken tuntui siltä, että kaikki on vihdoin kunnossa, Salmi kuvailee nuorten tilanteita.

Ohjaamossa kokoontuu myös useita erilaisia ryhmiä, kuten pääsykoetreffejä ja psykologin vetämä jännäryhmä, jossa tuetaan sosiaalisia jännittäjiä. Salmen mukaan vapaaehtoisuus tukee onnistumista.

- Meille tuleminen on aina vapaaehtoista ja siksi täällä asioita selvitetäänkin hyvillä mielin. Nuoret ovat hurjan sinnikkäitä. Vaikka olisi epäonnistunut useamman kerran, haaveiden koulutuspaikka ei ole avautunut tai byrokratia on noussut vastaan, nuorilla on upea tahto onnistua. Sitä on ihanaa seurata.

Kirjoitus on osa Nordic Safe Cities -järjestön Safe City Tour -viikkoa. Nordic Safe Cities (NSC) on Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 2016 perustama Pohjoismaiden turvallisuuteen keskittyvä voittoa tavoittelematon verkosto. NSC:n toiminnalla pyritään vaikuttamaan myönteisesti kaupunkien turvallisuuteen ja torjumaan vastakkainasettelua sekä väkivaltaista ääriajattelua. Helsinki on osallistunut verkoston toimintaan sen alusta alkaen.



Teksti: Vilja Roihu/Stooritaivas Oy
Kuvat: Aki Rahikka/Stooritaivas Oy