Kuva: Ilkka Ranta-aho

Nuoret Ilmastokoulussa: aikuiset sotkivat, siivoaminen meidän kontolla

Kuvassa: Fyysikko Sanna-Liisa Sihto-Nissilä kertoo, että jos koko Antarktis sulaa, merenpinta nousee 70 metriä.

– Aika alkaa käydä vähiin. Lohdullinen viesti on, että meillä on keinoja ja paljon teknologiaa. Uusia innovaatioita ei tarvitse odotella!

Näin tiivisti Kaisa-Reeta Koskinen, Helsingin päästövähennysohjelman projektijohtaja, ilmastonmuutoksen tämänhetkisen tilanteen. Koskinen puhui Helsinki Design Week -tapahtumaan kuuluvassa Ilmastokoulussa Helsingin kaupungintalolla maanantaina.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Kaisa-Reeta Koskinen toivoo, että ilmastomuutoskeskustelussa muistetaan kaikkein tärkeimmät: nyt on ratkaistava lämmitys- ja liikennekysymykset.

Ilmastokoulu jatkuu koko viikon ja on täynnä huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja ja mielenkiintoisia keskusteluja. Jokaiselle päivälle on oma teemansa, ja mukana on muun muassa kestävä kehitys, kulutustottumukset, yritysten ja taloyhtiöiden ohjelmat sekä tulevaisuus ilmastovaikuttamisineen.

Kehittämispäällikkö Anu Mänttäri Helsingin kaupungilta kertoo, että Helsinki Design Week -tapahtuman pääteema, ilmasto-oppiminen, on mitä ajankohtaisin ja että Ilmastokoulu istuu siihen hyvin.

– Meidän tulee päivittää vanhoja tietoja ja oppia uutta, jotta kykenemme vastaamaan ilmastohaasteisiin.

Maanantaina Ilmastokoulussa oli vahva nuorten oppilaiden edustus, mutta viikon ohjelma on tarkoitettu kaikenikäisille. Ilmastokoulussa on lukujärjestys koulun tapaan, mutta ohjelmasta voi valita vaikka vain tunnin tai pari mielenkiintoisinta ja tulla kaupungintalolle niiden teemoja päivittämään.

– Ilmastokoulun tarkoitus on tuoda esiin asioita, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen sekä yleisellä tasolla että arkielämässä, Mänttäri kertoo.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Anu Mänttäri muistuttaa, että ilmastovastuullisuus on Helsingin kaupungille tärkeä ja näkyy myös strategiassa.

Ajan henki puoltaa muutosta

Kaisa-Reeta Koskisen mielestä ajan henki on muutoksen puolella, oli kyse sitten yksittäisistä helsinkiläisistä, kaupunkiorganisaatiosta tai päättäjistä.

Samaa mieltä on ilmastovastaava Olli Tiainen, Greenpeacen ilmastovastaava. Hänen mielestään Ilmastokoulu on tästä hyvä esimerkki: ilmastomuutoksesta keskustellaan nyt aktiivisesti, ja erityisesti nuoret ovat lähteneet liikkeelle.

Hän muistutti Ilmastokoulussa IPCC-ilmastopaneelin tärkeimmästä viestistä: On mahdollista saada maapallon lämpeneminen kuriin ja 1,5 asteeseen. Jos maapallo lämpenee 2 astetta, tilanne on paljon aiempaa luultua vaarallisempi.

– Nyt olemme menossa 3 asteen lämpenemisen vauhtia.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Greenpeacen Olli Tiainen kertoo, että Bahamalla riehuneen Dorianin tapaiset hirmumyrskyt ovat yleistymässä.

1,5 astetta on mahdollista, mutta se tietää valtavia muutoksia yhteiskuntaan ja talouteen. On muutettava tavat tuottaa energiaa, liikkua ja syödä.

Toisaalta kyse on arkisista asioista. Mennään kouluun ja töihin kävellen, pyörällä tai julkisilla sekä valitaan kasvisruokaa – tuttuja juttuja. Samalla on pidettävä päättäjien suuntaan painetta yllä.

Paljon apua arkivalintoihin

Maanantaina käytiin läpi myös ilmastonlämpeneminen fysiikan kautta. Fyysikko Sanna-Liisa Sihto-Nissilä kertasi, että Suomen lämpötila on noussut vuodesta 1850 alkaen 2,3 astetta. Eniten ovat lämmenneet talvet. Syy lämpenemiseen on hiilidioksidipitoisuuden nousu.

– Olemme polttaneet maankuoressa piilossa olleita fossiilisia aineita ja nyt kärsimme toimintamme seurauksista.

Kaupunkien rooli ilmastokysymyksissä on yhä ratkaisevampaa, sillä ihmiset ympäri maailman muuttavat kaupunkeihin ja kaupunkien valta kasvaa. Kaupunkien merkitystä Ilmastokoulussa kansainvälisin esimerkein olivat valaisemassa Aalto-yliopiston Idil Gaziulusoy ja Helsingin yliopiston Seona Candy.

He kävivät esityksessään läpi haavoittuvaa ruoantuotantojärjestelmää, mikä sai aikaan vilkkaan keskustelun myös arkisista valinnoista: buffet-pöytä vai à la carte (mieluummin jälkimmäinen) ja ruoan valmistaminen vain yhdelle vai mukaan haettava annos, jos annoksen muovirasian kierrättää (valmista mieluiten iso annos ja pakasta kestorasioissa eri päiville).

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Seona Candy Helsingin yliopistosta kertoo esimerkein, miten haavoittuvaa ruokataloutta voidaan muuttaa. Idil Gaziulusoy Aalto-yliopistosta esitti tätä ennen tutkimustuloksia ja taustaa.

Ilmastokoulun Ilmastoinfossa ja Ilmastotreenissä on tarjolla viikon aikana runsaasti lisää konkretiaa. Selville saa muun muassa, kuinka paljon suurempi naudanlihan ilmastotaakka on kuin sianlihan tai kanan.

– Ruoan ilmastotaakan pienentäminen on helppo aloittaa lopettamalla ruokahävikki, kertoi HSY:n ympäristökasvattaja Anu Hakala.

Ilmastotreeni on nyt erityisen ajankohtainen: parhaillaan vietetään jokavuotista hävikkiviikkoa.

On laskettu, että neljännes kuluttajien ruoan ilmastotaakasta tulee hävikistä. Kun se on selätetty, voi pyrkiä vaihtamaan naudan sikaan tai kanaan ja lisätä kasvisten osuutta.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

HSY:n Anu Hakala kehottaa käymään ruokahävikin kimppuun: siitä on syytä päästä eroon.

Aikuiset sotkivat, nuoret siivoavat

Opettaja Leena Jämsen Merilahden peruskoulusta osallistuu Ilmastokouluun kolmen päivän ajan yhdessä yhdeksäsluokkalaisten kanssa. 

– Meillä on luonto- ja tiedevalinnaisryhmässä kurssi nimeltä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Ilmastokoulu sopii teemaamme hyvin.

Jämsen on huomannut, että nuoret seuraavat globaalia tilannetta, ja osa koulun oppilaista on ollut eduskunnan portailla osana ilmastoliikettä.

– Biologian opettajana olin vielä kymmenen vuotta sitten aika yksin, mutta nykyään ilmastoteemaa ei tarvitse perustella.

Ruokatunnin jälkeen ilmastokysymyksiä ryhdyttiin ratkomaan pienissä ryhmissä ja ryhmätöiden tuloksia purettiin vilkkaiden keskustelujen jälkeen. Oppilaiden viestit selkeyttivät hyvin Eino Elsinen ja Hugo Stepanoff.

– Ihmisten pitää alkaa arvostaa pieniä tekoja. Jos ajatellaan, ettei millään ole mitään väliä, ei mitään saada aikaan.

Mitä Ilmastokoulun ensimmäisestä päivästä on jäänyt mieleen?

– Fysiikan tausta oli hyvä, ja mieleen on jäänyt, miten voin oikeasti auttaa ilmastokysymyksessä, pohti Anna Terhiä.

– On aika epäreilua, että aikuiset ovat menneet sotkemaan asiat ja meidän kontolle jää hoitaa ne kuntoon. Mutta tilanne ei painosta, sillä jos kaikki ihmiset tekevät vähän jotakin, kukaan ei jää yksin. Asioita alkaa tapahtua, summasi Suvi Leinonen.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Opettaja Leena Jämsen kertoo, että ilmastokysymyksistä puhutaan nykyään monien eri aineiden yhteydessä. Suvi Leinonen (vasemmalla) ja Anna Terhiä (oikealla) pitivät maanantain Ilmastokoulua hyödyllisenä. 

Keskeisintä ratkaista lämmitys ja liikenne

Yli puolet Helsingin kaupungin hiilidioksidipäästöistä tulee lämmityksestä ja lähes neljännes liikenteestä. Kaisa-Reeta Koskinen, Helsingin päästövähennysohjelman projektijohtaja, sanoo, että yleistä keskustelua seuraamalla hänen esittämänsä lukemat voivat yllättää.

– Hiilijalanjäljestä keskusteltaessa korostuvat esimerkiksi jätteiden lajittelu ja merien muoviongelma. Jos haluamme ratkaista nopeasti hiilikysymystä kaupunkitasolla, on meidän keskityttävä lämmitykseen ja liikenteeseen, Koskinen sanoo.
Monelle kuluttajalle tuttu fakta on, että jos laskee huoneen lämpötilaa yhdellä asteella, hiilidioksidipäästöt vähenevät viidellä prosentilla. Mutta jotta nopeita ja merkittäviä vähennyksiä saadaan aikaan kaupunkitasolla, huomio on kiinnitettävä Heleniin, kaupungin omistamaan energiayritykseen.

Koskinen muistuttaa, että Helenin käyttämistä polttoaineista lähes 90 prosenttia on fossiilisia.

– Meidän pitää kiinnittää huomiota paitsi polttoaineeseen myös siihen, miten energiaa käytetään eli energiatehokkuuteen.

Roolit tässä voidaan jakaa siten, että kaupunkiorganisaatio ja kuluttajat huolehtivat energiatehokkuudesta, Helen puolestaan kirii uusiutuvan energian ja maalämmön hyödyntämistä.

Liikenteen päästöjä saadaan kuriin liikkumisen tapoja muuttamalla. Resepti on tuttu: yhä useampi matka kävellen, pyörällä tai julkisilla. Tilannetta auttaa myös liikenteen sähköistyminen.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Jotta tuohon päästään, ei Koskisen mukaan voida enää tuumailla. Nyt on pakko tehdä töitä.

Ilmastokoulun järjestävät Helsingin kaupunki ja Helsinki Design Week yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Kaupunkiakatemian kanssa.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho


Lisätietoja

Ilmastokoulun ohjelma  


JAA