Oppilas koulun käytävällä

Myönteistä kehitystä helsinkiläisnuorten koulutukseen osallistumisessa

Helsinkiläisnuorten koulutukseen sijoittumisessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Melkein kaikki helsinkiläisnuoret aloittavat jonkin koulutuksen välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Useampi helsinkiläisnuori ottaa myös koulutuspaikan vastaan. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien nuorten osuus on vähentynyt. Lisäksi yhä useampi vieraskielinen nuori osallistuu toisen asteen koulutuksiin.

Neljä prosenttia peruskoulun päättäneistä jäi koulutuksen ulkopuolelle välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Puolestaan runsas viisi prosenttia alle 18-vuotiaista helsinkiläisnuorista jäi valitsematta tai he eivät ottaneet koulutuspaikkaa vastaan saman vuoden syksyllä. Helsingin luvut ovat hieman koko maata heikommat. Tiedot selviävät tuoreesta Nuorten koulutus Helsingissä -julkaisusta, joka pohjautuu Tilastokeskuksen ja opetushallinnon ylläpitämän Vipunen-tietokannan tietoihin vuosilta 2017–2019.

Lukiokoulutus yleistä – ammatillinen koulutus keskeytetään harvemmin

Helsingissä käy lukiokoulutuksessa erityisen paljon nuoria. Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista noin 63 prosenttia suoritti lukiotutkintoa vuonna 2018. Vastaavasti koko maan 16–18-vuotiaista noin 51 prosenttia opiskeli lukiossa. Vuonna 2018 Helsingissä oli määrällisesti enemmän lukiolaisia kuin koskaan aiemmin 2010-luvulla. Entistä useampi helsinkiläisnuori suoritti lukion kolmessa vuodessa, mutta silti neljässä vuodessa lukiokoulutuksen käyminen oli yleisempää Helsingissä kuin muualla maassa.

Ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten keskuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosina. Aiempaa harvempi helsinkiläisnuori keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Lisäksi vuonna 2015 ammatillisen koulutuksen aloittaneista suhteessa suurempi osa valmistui kolmessa vuodessa Helsingissä kuin koko maassa. Helsinkiläisnuorten määrä ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin vähentynyt koko 2010-luvun ajan. Yli 25-vuotiaiden osuus ammatillista perustutkintoa suorittavien keskuudessa on kasvanut 2010-luvulla Helsingissä.

Vieraskielisten nuorten koulutustaso kohenee

Yhä useampi lukiolainen ja ammatillisen koulutuksen opiskelija on vieraskielinen. Vieraskielisten osuus toisen asteen koulutuksessa on kasvanut Helsingissä nopeasti koko 2010-luvun ajan. Lisäksi helsinkiläisistä vieraskielisistä nuorista yhä useampi osallistuu toisen asteen koulutukseen. Esimerkiksi puolet vieraskielisistä helsinkiläistytöistä 16–18-vuotiaiden ikäryhmästä käy nykyään lukiokoulutusta.

Silti vieraskielisistä helsinkiläisnuorista kymmenen prosenttia jäi valitsematta tai he eivät ottaneet koulutuspaikkaa vastaan yhdeksännen luokan päättymisen jälkeen vuonna 2019. Kyseinen osuus on kaksinkertainen verrattuna yleiseen helsinkiläisnuorten osuuteen. Samoin vieraskielisten 20–29-vuotiaiden helsinkiläisten keskuudessa on yleisempää peruskoulun jälkeisen tutkinnon puuttuminen verrattuna kotimaankielisiin.

Yhä useammalla nuorella aikuisella on peruskoulun jälkeinen tutkinto

Yhä useammalla 20–29-vuotiaalla helsinkiläisellä on nykyisin perusasteen jälkeinen tutkinto, verrattuna aiempaan tilanteeseen 2000-luvulla, varsinkin kotimaankielisten keskuudessa. Noin kymmeneltä prosentilta kotimaankielisistä helsinkiläisistä kyseisessä ikäryhmässä ei ollut suoritettuna peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Sukupuolten väliset erot tutkinnon puuttumisen suhteen ovat kaventuneet pitkin 2000-lukua, mutta silti tutkimuksen tarkastelujaksolla useammalta mieheltä puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto verrattuna naisiin.

Lisätietoja:

Suvi Määttä: Nuorten koulutus Helsingissä, tilastoja 2019 (pdf)

JAA