Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula. (Kuva: Pertti Nisonen)

Merellisyyden rooli kasvaa entisestään: Helsinki Biennaali tulossa, rantareitti pitenee ja saariin pääsee yhä helpommin

Ei hätää, Helsinki Biennaali tulee kyllä, ja muutoinkin Helsingin merellistä tekemistä on päästy edistämään koronapandemiasta huolimatta.

Merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula kertoo, että Helsinki Biennaali järjestetään Vallisaaressa alkuperäisten suunnitelmien mukaan, vaikka ajankohta jouduttiin siirtämään ensi kesään.

– Biennaalin valmistelut ovat täydessä vauhdissa, ja paviljonki Lyypekinlaiturilla valmiina.

Helsinki Biennaalin paviljonki. (Kuva: Helsingin kaupunki)

Lyypekinlaiturin Hiidenkirnu-paviljonki Vanhan Kauppahallin rannassa toimii lauttaliikenteen lähtöporttina Biennaaliin.

Vallisaareen, Suomenlinnan naapuriin, on vain 20 minuutin laivamatka Kauppatorilta, ja lauttaliikenne sinne alkaa toukokuun alussa. Paviljonkiin tulee myös kaupungin matkailuneuvonta.

Vallisaaren palveluja päästään parantamaan entisestään, sillä kaupunki ja Metsähallitus ovat yhdessä rakennuttaneet saareen vesi- ja viemäriverkostoa, ja saaren asemakaavan toteutus alkaa.

Perttula korostaa, että Vallisaaren lisäksi myös muiden Helsingin edustan saarien virkistyskäyttöä kehitetään kestävästi. Saariluonnon mahdollista kulumista seurataan tarkasti.

Helsingin ja Tallinnan yhteisessä Urban Eco Islands -hankkeessa on Vasikkasaaressa tutkittu, kuinka saariston herkkää ekosysteemiä voidaan suojella samaan aikaan, kun luontomatkailukohteita kehitetään.

Näitä oppeja voidaan hyödyntää muuallakin, kuten itäisen saariston virkistyskäyttömahdollisuuksia parannettaessa.

Vasikkasaari. (Kuva:110th Street Productions)
Vasikkasaaressa selvitetään kuinka saariston herkkää ekosysteemiä voidaan suojella samaan aikaan, kun luontomatkailukohteita kehitetään. 

Veneilijöille ja veneettömille uusia kohteita

Saarten ja rantojen kehittämistä ohjaa kaupungin merellinen strategia, jonka tavoitteena on parantaa merellisiä palveluja ja kohteiden saavutettavuutta, edistää merellisiä tapahtumia sekä jatkaa lähisaariston avaamista virkistyskäyttöön vastuullisella ja kestävällä tavalla.

Jo ennen pandemiaa kaupungissa ehdittiin viedä strategiaa käytäntöön eri tavoin, minkä asukkaat pääsivät todistamaan: Uusia saaria on avattu virkistyskäyttöön, ja niihin pääsee aiempaa helpommin. Meren tuntumaan on tullut myös lisää palveluja.

Kiitoksia onkin tullut.

– Saimme Vasikkasaareen uuden vieraslaiturin, ja Katajanokan vierasvenesatamaan pääsee rantautumaan aiempaa helpommin. Vesiliikenteen muutosta ennakoi esimerkiksi Vartiosaareen kesällä kulkenut aurinkosähkölautta. Näpsäkän lauttamatkan aikana ehti kuulla matkustajien kehuja, joissa kyytiä kuvattiin jopa kesän huippujutuksi.

Callboats-sähkölautta. (Kuva: Mente Marine Oy)

Kesällä 2020 Vartiosaaren ja Laajasalon välille toteutettiin sähkölauttaliikennettä osallistuvan budjetoinnin mahdollistamana.

Tulevien vuosien tavoitteena on kehittää Helsingin vesiliikennettä ekologisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi.

Aurinkosähkölautan lisäksi uusista liikennöintitavoista kertovat Skipperin kaupunkiveneet, jotka olivat jo toista kesää helsinkiläisten käytössä. Uusi hitti tuli saman yrittäjän vuokramoottoriveneistä.

– Jatkossa veneilijöille on tarkoitus saada lisää rantautumispaikkoja ja käyntikohteita. Kesä osoitti, että merellisten palvelujen kysyntä on nopeassa kasvussa.

Perttula pohtii, että pandemian takia moni näytti oivaltavan, kuinka paljon kesäistä tekemistä löytyy omasta kaupungista. Lähimatkailun suosio tosin alkoi nousta jo ennen pandemiaa.

Lauttaliput helposti kännykkäsovelluksesta

Vesiliikennettä kehitetään kaiken aikaa muutoinkin. Kehitysjohtaja Pekka Koponen kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingistä kertoo korona-ajasta hyvän puolen: digitaalisten alustojen käyttö lisääntyi, mikä innosti yrittäjiä vauhdittamaan palvelupakettien kehittämistä ristiinmyynnin avulla.

Forum Virium on pyrkinyt helpottamaan erityisesti vesiliikenteen lipunmyyntiä. Viime kesän ensimmäisessä pilotissa pystyi Whim-sovelluksella ostamaan lipun JT-Linen saaristohyppelyyn Vallisaareen ja Lonnaan.

Digitaalisia rajapintoja halutaan avoimiksi siten, että kaikki yritykset pääsevät helposti mukaan: yksi voi tarjota lauttalippua, toinen kohteen lounaspakettia tai saariesittelyä.

Koponen toivoo, että tällaisia myyntikanavia syntyy myös ensi kesän Helsinki Biennaalin kävijöitä varten.

Palveluiden tarjoajia on tarkoitus yhdistää useampaan myyntikanavaan eli helpottaa ristiinmyyntiä. Toisin sanoen eri palvelut löytyvät, aloitti niiden hakemisen vaikka museon tai lauttaliikennöijän verkkopalvelusta.

Koponen huomauttaa kaikkien hyötyvän, kun eri toimijat saadaan tukemaan toisiaan. Kuinka hyvin helsinkiläiset tietävät vaikkapa vesitakseista ja mahdollisuudesta hurauttaa niillä lähisaaristoon?

130 kilometriä rantaa pitkin

Rantojen virkistyskäyttöä varten jatketaan myös rantareitin avaamista. Kantakaupunkia kiertävä 15,5 kilometrin reitti opasteineen on likimain valmis.

Kantakaupungin rantaa. (Kuva: 110th Street Productions)

Kantakaupunkia kiertää 15,5 kilometrin rantareitti.

Suunnitteluvastaava Pia Rantanen kertoo, että kahta seuraavaa reittiä suunnitellaan jo.

– Itäinen reitti lähtee Kalasatamanpuistosta ja jatkuu Uutelaan saakka. Seurasaaren lahden ympärille puolestaan tulee 14,5 kilometrin reitti.

Itäisen reitin opastus on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana ja Seurasaaren sitä seuraavana vuonna.

Jos reiteillä on kohtia, jotka eivät kulje aivan rantaa pitkin, opasteet ohjaavat pysymään reitillä. Mahdollisia liitoskohtia parannetaan perusparannushankkeiden yhteydessä.

Rantanen kertoo, ettei reittejä varten rakenneta uusia kevyen liikenteen väyliä vaan niissä hyödynnetään jo olemassa olevia. Niiden kunto tarkistetaan, korjataan ja ne opastetaan selkeästi.

Jatkossa on tarkoitus opastaa myös Lauttasaaren, Vanhankaupunginlahden ja Laajasalon kiertävät reitit.

– Meillä on tavoitteena avata yksi opastettu reitti per vuosi, Rantanen kertoo.

Reittien varrelle jäävät mielenkiintoiset kohdat merkitään opaskylttien kartalle, ja näistä paikoista voivat myös asukkaat vinkata. Esimerkiksi kantakaupungin reitille on merkitty Finlandiatalo, Hietaranta ja Kasvitieteellinen puutarha.

Nyt reittien suunnittelijat toivovat vinkkejä erityisesti itäiseltä reitiltä. Vinkata voi esimerkiksi sosiaalisen median kyselyssä tai karttakyselyyn kohteen täppäämällä.

Helsingissä on kaikkiaan 130 kilometriä pitkä rantareitti, josta vaihe kerrallaan muokataan kävely- ja pyöräilyreittien verkosto. Kantakaupungin reitti toimii mainiosti myös pimeänä vuodenaikana, sillä sen varrelta näkee esimerkiksi kauniisti valaistun Esplanadin.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Pertti Nisonen ja 110th Street Productions

Lisätietoja

Helsingin merellinen strategia