Kallahden matalikko

Merellisten luonnonsuojelualueiden määrä Helsingissä lisääntyy

Kaupunginhallitus päätti tammikuussa esittää luonnonsuojelualueen perustamista Kajuuttaluodoille, Morsianluodolle, Pormestarinluodolle ja Madeluodolle. Kaikki neljä luotoa ovat Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueita.

Morsianluotoon ja osittain Espoon puolella sijaitsevaan Madeluotoon kuuluu Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien omistamat osuudet, joiden suojelusta yhtymät valmistelivat samaan aikaan kaupungin kanssa yhteistyössä oman esityksensä.

Tänä vuonna kaupungin ympäristöpalveluiden tavoitteena on valmistella linnustoltaan ja kasvistoltaan arvokkaiden Tiirakarin ja Pitkäourin suojeluesitykset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat ja viedä ne kaupungin päätöksentekoon. Sen jälkeen kaupunki on tehnyt oman osuutensa omistamiensa, luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvien luotojen suojelemiseksi, ja ELY-keskus tekee loput päätökset luonnonsuojelualueiden perustamisesta.

Suojeluohjelmassa 21 saaristokohdetta

Kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluu yhteensä 21 saaristossa sijaitsevaa kohdetta. Niihin sisältyy osin erityislaatuisia rannikon ja saariston luontotyyppejä niille ominaisine lajeineen, joista osa on uhanalaisia. 

Suojeluohjelmakohteiden kirjoon kuuluu muun muassa kaksi pinta-alaltaan merkittävää kokonaisuutta, joista Kallahden matalikko koostuu vedenalaisesta luonnosta ja Santahaminan Suurlahden alue usean ranta- ja suoluontotyypin sekä luotojen yhdistelmästä. Niiden suojelulla on suuri merkitys Helsingin saariston luontoarvojen turvaamiselle matkailun vilkastuessa. Luontoarvojen säilyminen saaristossa edellyttää paitsi suojelupäätöksiä, myös aktiivista vieraslajien torjuntaa.

Kaupungin luonnonsuojeluohjelman saaristossa sijaitsevista alueista kymmenen on valtion omistuksessa. Ne ovat Matalakaria lukuun ottamatta sotilaskäytössä ja sijaitsevat Santahaminassa ja Isosaaressa sekä niiden lähivesillä.

Useimmat valtion omistamat kohteet ovat linnustoltaan ja monet myös kasvistoltaan merkittäviä. Santahaminan Hernesaari on geologisesti poikkeuksellisen vaihteleva. Santahaminan Suurlahden alue muodostuu laajemmasta, hyvin monipuolisesta yhdistelmästä muun muassa rantaniittyjä ja -hietikoita sekä puustoisia soita. Alueen eliölajisto on hyvin edustavaa.

Vuosaaren sataman vieressä sijaitseva Kalkkisaari on suurimmaksi osaksi yksityisen maanomistajan omistuksessa. Sen kasvillisuus on poikkeuksellisen rikas kalkkipitoisen kallioperän ansiosta. Saarelta on todettu yhteensä 191 putkilokasvilajia. Kalkkisaaressa esiintyy myös harvinaisia jäkäliä ja kotiloita.

”Kaikki saariston kehittäminen tehdään saaristoluonnon ehdoilla ja Helsingin merellisen strategian toteuttamisessa on ollut erityisen tärkeää tunnistaa saaret, joissa on mahdollista kehittää vastuullista matkailu- ja virkistyskäyttöä sekä toisaalta ne saaret, joiden on syytä jäädä kehittämistoimien ulkopuolelle. Monin paikoin luonnonsuojelu ja luonnossa virkistäytyminen on kuitenkin mahdollista toteutua rinnakkain”, toteaa Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula.

Kallahden matalikko Helsingin ensimmäinen vedenalainen suojelualue

Vuonna 2019 Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi kaupungin esityksen Kallahden matalikon suojelusta.

Kallahden matalikon luonnonsuojelualue on yksi maamme harvoista ja Helsingin ensimmäinen vedenalainen suojelualue. Suojelun tarkoituksena on vedenalaisen harjumuodostuman ja siihen liittyvien eliöyhteisöjen turvaaminen. Alue käsittää 228 hehtaaria vesialuetta Kallahdenniemen edustalta Villinginluodon pohjoisrantaan asti.

Hiekkapohjan ansiosta matalikolla tavataan muun muassa Helsingin vesillä harvinaisia meriajokas- ja näkinpartaispohjia. Keväisin ja syksyisin matalikolle kerääntyy suuria määriä muuttavia vesilintuja. Vesikasvillisuuden kulumisen estämiseksi ja lintujen ruokailurauhan turvaamiseksi alueelle on asetettu liikkumisrajoituksia, joista osa on ympärivuotisia.

Luotojen merkitys linnustolle korvaamaton

Kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluu seitsemän kokonaan tai suurimmaksi osaksi kaupungin omistamaa luotoa, joiden suojeluperusteina ovat linnustolliset arvot. Luodoista kolmella on myös merkittäviä kasvistollisia arvoja. Lajistoltaan monipuolisimmilla suojeluohjelman luodoilla on pesinyt enimmillään muutamia kymmeniä lintulajeja.

Luotojen yhteydessä suojellaan säännönmukaisesti myös vyöhyke luotoa ympäröivää vesialuetta. Suojelluilla luodoilla on voimassa maihinnousu- ja lähestymiskielto 1.4.–15.8.

Lue lisää

Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015–2024

Helsingin merellinen strategia 2030

Kuva: Tuomas Lahti, kaupunkiympäristön toimiala


JAA