Liikunta ja urheilu ovat auttaneet monia löytämään oman paikkansa Helsingissä.  Kuva: Nilla Varpunen, Helsingin kaupungin aineistopankki.

Maahanmuuttajien kotoutumisesta ensimmäinen paikallistason kokonaiskatsaus

Helsingin kaupunginkanslian tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa elinoloja sekä elämäntilannetta paikallistasolla yhtenä kokonaisuutena.

Kansainvälisen muuttoliikkeen seurauksena ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on kasvanut pääkaupunkiseudulla nopeasti. Vuoden 2020 alkuun mennessä Suomeen muuttaneita ja heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan asui Helsingissä yli satatuhatta henkilöä, joten joka kuudes helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen. Helsingissä asuu neljäsosa koko Suomen ulkomaalaistaustaisista.

Suuri osa maahanmuuttajista on kotoutunut Suomeen ja Helsinkiin hyvin. Erityisesti pakolaistaustaisilla sekä osin perheperusteisilla muuttajilla on kuitenkin ollut vaikeuksia etenkin työmarkkinoille integroitumisessa. Merkkejä huono-osaisuuden ja ulkopuolisuuden kasautumisesta samoille henkilöille ja alueille on havaittavissa. 


Kotoutuminen on moniulotteinen ja usein epätahtinen prosessi

Kotoutuminen on pitkäkestoinen prosessi. Sen aikana maahanmuuttaja etsii ja löytää oman paikkansa uudessa asuinmaassaan ja paikkakunnallaan. Kotoutumista tapahtuu rakenteellisella, kulttuurisella, sosiaalisella ja identiteettiulottuvuudella. Rakenteellisessa kotoutumisessa tärkeä rooli on työmarkkinoille sijoittumisella. Varsinkin monet naiset ovat pitkään työelämän ulkopuolella. Pysyvän työpaikan löytäminen on monille pakolaistaustaisille vaikeaa. Sijoittuminen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin on yleistä.

Suuri osa maahanmuuttajista on ajan mittaan oppinut suomea tai ruotsia. Muutenkin osa Suomeen muuttaneista on sopeutunut ja jopa sulautunut suomalaiseen kulttuuriin täysin. Helsinkiin on myös syntynyt uusia kielellisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä.

Useimmat maahanmuuttajat luottavat suomalaisiin sosiaalisiin instituutioihin ja palvelujärjestelmiin. Myös kantaväestöön kuuluviin henkilöihin kohdistuu pääsääntöisesti vahva luottamus. Suurin osa ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä kokee olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Toisaalta melko harva pitää itseään suomalaisena ja kokee olevansa täysin hyväksytty. Monilta puuttuu yhä suomalaistaustaisia ystäviä ja tuttavia.

Tulevaisuuden Helsinki on entistä monimuotoisempi

Jokaisella maalla ja kaupungilla on omanlaisensa muuttoliikehistoria ja sen seurauksena myös erilainen ulkomaalaistaustainen väestö. Kokemukset väestöllisestä kehityksestä, kotoutumisesta ja kulttuurisista muutoksista ovat kuitenkin Pohjois-Euroopan muissa suurissa kaupungeissa samankaltaisia kuin Helsingissä.

Myönteistä kotoutumista on tärkeä tukea oikea-aikaisin ja tarkoituksenmukaisin toimin. Paikallisessa kotouttamispolitiikassa on olennaista löytää ne kohdat ja tilanteet, joissa asioihin pystytään kotimaisin voimin todella vaikuttamaan. Kotoutumista tukemaan tarvitaan myös jatkossa seurantatietoa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja ulkomaalaistaustaisten elinoloista.

Tulevaisuudessa on entistä vaikeampi jakaa väestöä suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin sekä kotimaankielisiin ja vieraskielisiin. Ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin väestöstä kasvaa etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Maahanmuuttajien lapsista monet siirtyvät lähiaikoina koulutuksesta työelämään. Maahanmuuttajien osuus ikääntyneistä helsinkiläisistä kasvaa niin ikään. Pääkaupungissa on entistä useampia tapoja olla suomalainen ja helsinkiläinen.

Helsinki on monietninen, monikielinen ja monien uskontojen kaupunki. Kansainvälisellä muuttoliikkeellä on suuri merkitys koko pääkaupunkiseudun kehitykselle. Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä vaikuttaa koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Tutkimus perustuu pääasiallisesti tilastollisten aineistojen avulla tehtyihin tutkimuksiin, joita on tehty muun muassa Helsingin kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikössä. Tutkimus on viimeistelty ennen koronapandemian leviämistä Suomeen.

Lue lisää:


Kotoutuminen kaupungissa – kokonaiskuva ulkomaalaistaustaisista Helsingissä vuonna 2020
 (Pdf)

Tiivistelmä (Pdf)

Kotoutuminen kaupungissa –  kokonaiskuva ulkomaalaistaustaisista Helsingissä vuonna 2020 (Issuu, selattava versio)

Integrering i stan – helhetsbild av invånare med utländsk bakgrund i Helsingfors 2020  (Sammandrag på Svenska)

Getting integrated in the city – a comprehensive picture of residents with a foreign background in Helsinki in 2020
  (Summary in English)

Maahanmuuttajien Helsinki

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pasi Saukkonen, puh. 09 310 36405, e-mail: pasi.saukkonen(at)hel.fi

Kuva: Nilla Varpunen, Helsingin kaupungin aineistopankki.