Lapsia mikroskooppien ääressä.

Lapsille ja nuorille paljon uusia harrastusmahdollisuuksia, koulujen iltapäivät yhä monipuolisempia

Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan harrastukseen, jossa pääsee toimimaan turvallisesti yhdessä ikätovereiden kanssa. Näin voisi tiivistää kaupungin tavoitteen, jossa lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan sekä lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista.

Tavoite on kaupungille niin tärkeä, että sen kehittymistä seurataan kaupunkistrategian mittarilla, jonka tietolähteenä on THL:n kouluterveyskysely. Se on lisäksi kirjattu sitovaksi talousarviotavoitteeksi, josta raportoidaan säännöllisesti kaupunginvaltuustolle.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia pidetään tärkeinä, koska mieluisa harrastaminen parantaa mielen hyvinvointia ja lisää liikkumista. Samalla ehkäistään yksinäisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Aluepäällikkö Tiina Hörkkö kaupungin läntisestä nuorisotyöstä siteeraa THL:n kouluterveyskyselyä, jonka mukaan yli kymmenellä prosentilla koululaisista ei ollut yhtäkään kaveria. Hän toivookin, että kun harrastusmahdollisuuksia kehitetään, pidetään mielessä, miksi näin tehdään. Silloin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pysyy väistämättä mukana, samoin yksinäisyyden ehkäisy.

– Lapsilla ja nuorilla pitää olla muutakin kuin oma perhe. Heidän pitää voida tuntea olevansa hyviä ja haluttuja muuallakin kuin kotona.

Yksinäisyyden ehkäisyyn kiinnittää huomiota myös kouluterveydenhuollon päällikkö Tuula Salmivaara-Pesonen. Hän viittaa yksinäisyyttä tutkineen Niina Junttilan, kasvatuspsykologian professorin, tutkimustuloksiin. Junttila on selvittänyt, että yksinäisyyden jatkuessa yksinäisen mielentila voi johtaa muun muassa sosiaaliseen ahdistuneisuuteen, sosiaaliseen fobiaan ja masennukseen.

Hörkkö korostaa lasten ja nuorten kuuntelemista: mitä he haluavat tehdä ikäistensä kanssa? Koulupäivän jälkeen uuteen kaveriin voi tutustua yhtä lailla leffakerhossa kuin futistreeneissä. Valitaan harrastuskerhoiksi mitä vain, niiden tulee olla laadukkaita ja turvallisia, sellaisia, että niihin osallistuu mielellään.

Islannin malli Helsinkiin

Koululaisten harrastusmahdollisuuksia kehitetään parhaillaan ympäri Suomen, kun Islannista tuttua mallia työstetään omannäköiseksi. Islannissa kuten nyt myös Suomessa nuorille halutaan järjestää tasapuolisesti mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia lähelle koulua ja kotia. Teema on mukana maan hallitusohjelmassa.

Helsingissä kaupunkistrategian mukaisesti harrastusmahdollisuuksia kehitetään järjestelmällisesti, jotta harrastaminen on mahdollista asuinalueesta riippumatta.

Harrastusmahdollisuudet voivat olla ohjattujen lisäksi omatoimisia, ja niitä nivotaan koulupäivän yhteyteen. Mukana harrastuksia järjestämässä ja ohjaamassa on kaupungin ammattilaisten lisäksi järjestöjä ja muita toimijoita. Kaupungin tiloja avataan yhä enemmän lasten ja nuorten käyttöön.

Kuluvana vuonna erityistä huomiota kiinnitetään peruskouluikäisten harrastamiseen.

Salmivaara-Pesonen kouluterveydenhuollosta pitää tärkeänä, että lapset ja nuoret voivat pelata ja leikkiä keskenään myös omatoimisesti ilman johonkin seuraan kuulumista.

– Lähiympäristössä pitää olla tilaa vaikka spontaanille jalkapallon pelaamiselle. Omatoiminen harrastaminen ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Silloin mukaan on helppo liittyä ja saada vaikka uusia kavereita.

Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen on Salmivaara-Pesosen kanssa täsmälleen samaa mieltä. Luomasen mielestä kaupungilla on kunnianhimoiset tavoitteet lasten harrastamisen, myös omatoimisen tekemisen, mahdollistamiseksi.

– Koulujen pihat ovat olleet jo pidemmän aikaa parannuskohteitamme. Monipuolinen tekeminen otetaan huomioon uusien koulujen pihoja suunniteltaessa, mutta myös vanhojen rakennusten piha-alueita on kehitetty.

Viime aikoina erityistä huomiota on kiinnitetty tekemisen monipuolisuuteen, sillä myös välituntien aikana voi ehtiä temppuilla eri laitteissa.

Keskeistä on myös, että liikkuminen kodin ja koulun ympäristössä on helppoa ja turvallista. Luomanen kertoo lukuisten tutkimusten selvittäneen, kuinka tärkeänä reittien hyvää kuntoa pidetään. Tätä myös nuoret korostavat.

Kaupunki kiinnittääkin huomiota siihen, että kaupunginosissa pääsee liikkumaan valaistuja reittejä pitkin turvallisesti jalan ja pyörällä. Samalla vähennetään lasten ja nuorten kyyditysten tarvetta.

Helsinki on maailman mittakaavassa isojen kaupunkien harvinainen turvasatama, kun kouluikäiset lapset voivat itsenäisesti mennä kouluun tai lähiharrastukseen.

Koululaisten toiveet otettu huomioon

Aluepäällikkö Kimmo Mustonen kaupungin perusopetuksesta on hyvillään siitä, että lasten ja nuorten harrastamista linkitetään koulupäivän yhteyteen. Silloin harrastaminen on helppoa ja ilmaisena kaikille mahdollista.

Koulujen kerhotoimintaa on kaupungissa ollut ja lisätty edelleen jo vuosien ajan. Valtio myönsi kaupungille viime syksyn avustushaussa miljoona euroa, jonka avulla kaupunki toteuttaa harrastamista yhä järjestelmällisemmin.

– Heti kun koronarajoitukset antavat myöten, harrastusmahdollisuuksia on tarkoitus olla kaikilla kouluilla iltapäivisin kello 17:ään saakka, Mustonen kertoo.

Kaupungilla on projektipäällikön lisäksi toimintaa organisoimassa ja toteuttamassa kolme koordinaattoria, jotka muun muassa auttavat kouluja harrastuslukujärjestysten laatimisessa. Kaupunki on lisäksi kilpailuttanut järjestöjä, seuroja ja yksityisiä toimijoita kumppaneikseen.

Mitä kouluilla sitten harrastetaan?

– Tarkoitus on, että kouluiltapäivinä voi harrastaa monipuolisesti. Mukana on liikunnan ja musiikin lisäksi paljon kulttuuria sekä esimerkiksi koodausta.

Kunkin koulun harrastuksiin ovat vaikuttaneet sen oppilaat. Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti viime vuonna oppilaskyselyn, josta saatiin koulukohtaiset tulokset. Toiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan, vaikkei esimerkiksi parkour ihan joka kouluun taivu.

Mustosen mielestä on hienoa, että kaupunki pääsee samalla tarjoamaan töitä koronan runtelemille aloille. Kattavia harrastusmahdollisuuksia ei kyettäisi tarjoamaan ilman ulkopuolisia kumppaneita.

Keväällä on tulossa uusi kumppaneiden hakukierros.

Etsivää harrastustyötä

Kuinka sitten voidaan varmistaa, että yksinäiseksi itsensä kokevat lapset ja nuoret saadaan mukaan? Mitä jos syrjään vetäytyvällä lapsella ei ole kaveria, joka houkuttelisi jäämään iltapäiväksi vaikkapa mediapajaan?

Nuorisotyön Hörkkö huomauttaa, että harrastamisesta on tehtävä laadukasta, lapsista lähtevää, oli kyse sitten leffakerhosta tai joukkueurheilusta. Kaiken pohjana on oltava sitoutuminen turvalliseen ja hyvään vapaa-aikaan. Palvelujen tuottajien on oltava taitavia osaajia.

Hörkkö huomauttaa, että valtion tuen turvin lasten ja nuorten harrastamisesta on mahdollista tehdä hyvin mietittyä ja laadukasta, sellaista, mikä ei jää yksittäisiksi temppukerhoiksi.

Jotta toiminnalla voidaan auttaa yksinäisiä ja tutustuttaa heidät uusiin kavereihin, tarvitaan myös etsivää harrastustyötä.

– Tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda harrastamisen ressukkakerhoja. Kun harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja niissä on hyvä pohjavire, ne vetävät puoleensa.

Hörkkö uskoo, että nyt ollaan tekemässä asioita lasten ja nuorten hyväksi oikealla tavalla ja intohimoisesti. Hän nimeää yksinäisyyden kansantaudiksi, jota samalla ollaan selättämässä.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Marianne Saviaho