Helsingin kaupungintalo.

Kuutoskaupungit: Koronasta aiheutuneet kustannukset korvattava täysimääräisesti ja oikeudenmukaisesti

Hallitus on linjannut vuoden 2020 budjettiriihessä korvaavansa täysimääräisesti covid19-pandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Lausuntokierroksella olevan valtionavustusasetuksen perusteella hallitus on nyt rikkomassa lupauksiaan ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet. Tämä merkitsisi kaupungeille miljoonien eurojen menetyksiä.

Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70 miljoonaa euroa, Espoolta noin 30 miljoonaa euroa, Tampereelta noin 20 miljoonaa euroa, Vantaalta noin 20–30 miljoonaa euroa, Turulta noin 10–20 miljoonaa euroa ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa. Summat ovat merkittäviä ja niiden saamatta jääminen vaarantaa peruspalvelujen toteuttamista. Kuusi suurinta kaupunkia katsoo, että hallituksen tulee lupauksensa mukaisesti korvata pitkittyneen kriisin hoidosta aiheutuneet kulut täysimääräisesti ja todellisiin kustannuksiin perustuen.

On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja tuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa juuri niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt pahimmin. Kriisi vaikutuksineen on näkynyt erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja joihin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet ovat vaikuttaneet voimakkaimmin.

Tätä asetusluonnoksessa ei oteta huomioon. Siinä esitetyt tasapäistävät kompensointitavat soveltuvat huonosti kustannusten korvaamiseen covid-19-pandemian kaltaisessa kriisissä, jonka vaikutukset ovat näkyneet eri tavoin eri alueilla ja jonka kustannuksissa on aluekohtaista vaihtelua.

Avustushakemusten käsittelyn työläys on ollut ennakoitavissa oleva haaste ja se ei siten ole riittävä syy olla korvaamatta kunnille aiheutuneita todellisia kustannuksia. Jos korvaus kuitenkin perustuisi keskimääräisiin laskennallisiin yksikkökustannuksiin, keskimääräinen yksikkökorvaus ei voisi olla valtakunnallinen, vaan siinä tulisi huomioida alueellinen vaihtelu ja korvauksen tason tulisi olla sata prosenttia eikä asetusluonnoksen mukainen 40–65 prosenttia.

Vähintään on muutettava harkinnanvaraisen avustuksen myöntämisen edellytyksiä siten, että sillä korvataan todelliset pandemiasta aiheutuneet kustannukset kaikilta osin. Avustuksen tasossa ei tule huomioida yhteisöveron jako-osuuden korotusta, vuoden 2020 koronakompensaatioita eikä valtionosuusjärjestelmän valtionosuusprosenttia. Näitä ei ole perusteltua huomioida kustannusten kompensaationa, sillä esimerkiksi yhteisöveron jako-osuuden nostolla korvataan pandemiasta sekä rajoitustoimista aiheutunutta yhteisöverotulojen merkittävää menetystä.

Asetusluonnoksessa ei myöskään ole riittävästi huomioitu monia erityyppisiä lisäkustannuksia, joita pandemiasta on kunnille ja kuntayhtymille aiheutunut. Mikäli kompensaatio pohjautuu keskimääräisiin kustannuksiin esimerkiksi testauksesta ja jäljityksestä, se ei vastaa kunnille tai kuntayhtymille syntyviä todellisia kustannuksia eikä näin ollen ole oikeudenmukainen kompensointitapa.

Juhana Vartiainen
pormestari, Helsinki

Jukka Mäkelä
kaupunginjohtaja, Espoo

Ritva Viljanen
kaupunginjohtaja, Vantaa

Tuomas Heikkinen
kansliapäällikkö, Turku

Anna-Kaisa Ikonen
pormestari, Tampere

Päivi Laajala
kaupunginjohtaja, Oulu

Kuva: Paavo Jantunen