Kultaisten Helsinki-mitalien saajat kuvakollaasissa.

Kultainen Helsinki-mitali kymmenelle ansioituneelle kansalaiselle koronavuoden erityisperustein

Helsingin kaupunki palkitsee 5. joulukuuta 2020 kymmenen henkilöä kultaisin Helsinki-mitalein. Tänä vuonna palkittavat ovat toimineet koronavuoden haasteista huolimatta ansiokkaasti Helsingin hyväksi tai tehneet Helsinkiä tunnetuksi työskennellessään kansainvälisissä tehtävissä.

Kultaiset Helsinki-mitalit ovat kaupungin korkein tunnustus, joiden antamisesta päättää vuosittain kaupunginhallitus. Perinteisesti mitalit on luovutettu Helsinki-päivän yhteydessä 12. kesäkuuta, mutta koronavuoden poikkeustilanteessa kultaisten mitalien luovutus siirrettiin loppuvuoteen.

”Maailman toimivin kaupunki syntyy erilaisten ihmisten teoista yrityksissä, kulttuurissa, urheilussa, tieteessä, taiteessa ja yhteisöissä. Tänään jaettujen tunnustusten saajissa korostuu rohkeus toimia ja toteuttaa, koronan aiheuttamasta kriisitilanteesta huolimatta. Palkitut osoittavat sitoutumista yhteisöön ja yhdessä tekemiseen – nämä ovat ominaisuuksia, jotka ovat koronataistelussa korvaamattomia. Jokainen palkituista on omalla tekemisellään tuonut esille Helsingin perusluonteeseen kuuluvaa vakautta, vastuullisuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta, samalla vahvasti ajassa eläen ja sen vaatimuksiin vastaten”, pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Kultaisen Helsinki-mitalin saajat vuonna 2020

Toimittaja ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim on Suomen tunnetuimpia antirasistisen toiminnan ja feminismin aktivisteja. Abdulkarimin työn ja puheenvuorojen ansiosta Helsinki on herännyt paremmin monimuotoistuvan kaupungin vaatimiin muutoksiin. Kaupungin inklusiivisuus ja tasa-arvoisuus ovat keskeisiä edellytyksiä myös Helsingin toipumiselle koronakriisin sosiaalisista vaikutuksista.

New Yorkin kaupungin kansainvälisten asioiden komissaari Penny Abeywardena on tehnyt Helsingin kanssa pitkäkestoista kestävän kehityksen raportointiin liittyvää yhteistyötä. Abeywardena on henkilökohtaisesti edistänyt vastuullisten kaupunkien globaalin verkoston syntymistä ja lisännyt Helsingin kestävän kehityksen edistämiseen liittyvän työn näkyvyyttä maailmalla. Koronakriisin aikana kaupunkien välisen kansainvälisen yhteistyön merkitys on entisestään korostunut.

Pääomasijoittaja ja kesäkahvila Siilin perustaja Jyri Engeström on yhteisöpalvelu Jaikun toinen perustaja. Hän on tehnyt merkittävän uran Piilaakson teknologiayrityksissä ja perustanut Käpylään suositun kesäkahvila Siilin. Engeström toimii alkuvaiheen pääomasijoittajana Yes VC -sijoitusyhtiössä San Franciscossa. Engeström on kirittänyt Helsinkiä kansainvälistymään ollen yksi startup-yhteisömme valovoimaisimpia lähettiläitä maailmalla. Koronaepidemian keskellä Helsinki tarvitsee uskoa uuteen kasvuun, jonka synnyttämisessä kaupungin startup-ekosysteemi on keskeisessä roolissa.

Helsinki Cupin toimitusjohtaja Kirsi Kavanne järjesti rakastetun tapahtuman kesällä 2020 huolimatta koronavirusepidemian asettamista haasteista. Turnausorganisaatio onnistui hienosti huolehtimaan pelaajien, katsojien, henkilökunnan sekä muiden turnaukseen osallistuvien terveydestä. Järjestäjillä oli hyvät valmiudet paitsi seurata koronavirustilanteen kehittymistä, myös reagoida siihen tarvittavin varotoimenpitein. Mukaan ilmoittautui noin tuhat joukkuetta, joille kotimainen huipputurnaus oli kesän kohokohta. Poikkeusoloissa normaalitoimintojen jatkuminen auttaa jaksamaan. Helsinki Cup loi ympärilleen iloa raskaan kevään jälkeen.

Eläkeläinen Tarmo Kontunen on jo usean vuoden ajan tehnyt vapaaehtoistyötä ja pyyteettömästi auttanut naapureitaan korona-aikana Hopeatien palvelutalossa, Pohjois-Haagan palvelukeskuksessa ja koko Pohjois-Haagan alueella. Hän on esimerkiksi käynyt lainaamassa kaupungilta pyörätuolia viedäkseen naapurinsa kauppaan. Kontusen vapaaehtoistoiminnassa kiteytyy koronaviruksen synnyttämä auttamisen ja yhteen hiileen puhaltamisen henki.

Elokuvaohjaaja Virpi Suutari on Suomen tunnetuimpia dokumenttielokuvan tekijöitä, joka on toiminut myös taiteilijaprofessorina ja DocPoint-festivaalin johtajana. Suutari on elokuvissaan tuonut esille Helsingin monia kasvoja, aina nuorten syrjäytymisestä Alvar Aallon perintöön. Kulttuurilla ja taiteella on tärkeä rooli yksilöiden ja koko yhteiskunnan palautumisessa kriisitilanteesta. Suutarin työt luovat toivoa tulevaan ja auttamat meitä ymmärtämään paremmin toisiamme.

Toimittaja Paavo Teittinen on vuodesta 2014 alkaen työskennellyt Helsingin Sanomissa ja profiloitunut suuritöisten, huolella rakennettujen tutkivien juttukokonaisuuksien kirjoittajana. Hän on edistänyt laatujournalismin merkitystä aikana, jolloin kaupunkilaisille on tarjolla runsaasti väärää tietoa. Teittinen on yhdessä kollegoidensa kanssa esimerkiksi paljastanut teatterialan henkilökultin, selvittänyt nepalilaisten ravintoloiden työntekijöiden laajaa hyväksikäyttöä, tuonut esille siivousalan työolosuhteita sekä kirjoittanut kunniakontrollista ja kunniaan liittyvästä väkivallasta Suomessa.

Hankepäällikkö Heikki Turkka toimii aktiivisesti Aseman Lapset ry:ssä, ja on osallistunut lukuisten uusien ja innovatiivisten nuorisotyön muotojen kehittämiseen. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa Pasila-hanke, jossa työskennellään rikoksilla oireilevien nuorten tukena, katusovittelu, löytävä nuorisotyö julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa, Walkers-toiminta, Friends-ohjelma ja K–0 -toiminta, jossa selvitetään vakavia, tulehtuneita kiusaamistilanteita kouluissa. Turkka on omalla työllään ehkäisemässä koronakriisin negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia Helsingissä.

Yrittäjä Merja Valo on toiminut Hakaniemen hallissa pitkäaikaisesti vihannesmyyjänä. Keväällä Valo toteutti paitsi omien myös muiden kauppiaiden tuotteiden kotiinkuljetuspalvelun vakioasiakkailleen, joista suurin osa oli riskiryhmiin kuuluvia. Koronakriisi on iskenyt kovaa Helsingin palvelusektorille, ja Valo on osoittanut esimerkkiä ennakkoluulottomasta tavasta palvella helsinkiläisiä asiakkaitaan haastavassa tilanteessa.

Professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja tutkinut koronaviruksen geneettistä muuntautumista epidemian alusta lähtien. Vapalahti on tutkimusryhmineen etsinyt koronavirukseen uusia lääkehoitoja yhdessä kansainvälisen tutkimusyhteisön kanssa. Vapalahti on antanut kasvot tiedeyhteisölle, joka on siirtynyt nopeasti pitkän aikavälin perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen. Vapalahti työskentelee tutkimustyönsä ohessa HUSin laboratoriossa virusdiagnostiikan parissa.

Katso ohjelmasta Helsinki-mitalin saajien ajatuksia heitä ohjaavista tavoitteista ja motiiveista (kesto 14:18)


Kuvakollaasi: Stooritaivas