KPMG Oy:n selvityksen kansikuvassa rantakiviä päällekkäin aseteltuna.

Kaupungin kriisijohtamismalli koronaepidemian hoitamisessa toimiva ja tehokas

Helsingin kaupungin koronakriisin hoitoa koskevan kolmannen ulkopuolisen selvityksen tulokset on saatu. Aiemmat KPMG Oy:n selvitykset on julkaistu kesällä 2020 ja 2021. Tuore selvitys koskee ajanjaksoa kesästä 2021 kesään 2022. Selvityksen perusteella kaupunkitason kriisijohtamismalli on Helsingissä edelleen toimiva ja tehokas. Kriisiorganisaatiorakenteen ja päätöksentekoon liittyvien prosessien kypsyydestä kertoo se, että tarkastelujakson aikana tapahtuneet pormestaria ja kolmea toimialajohtajaa koskevat johtajavaihdokset eivät ole vaikuttaneet koordinaatioryhmän toimintaan tai kaupungin päätöksentekokyvykkyyteen merkittävällä tavalla.

Helsingin kaupungin kriisiorganisaation eli koronakoordinaatioryhmän ja siihen liittyvien alatyöryhmien organisoitumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkastelujakson aikana. Selvityksen havaintojen perusteella myös toimialojen ja kaupunkikonsernin muiden yhteisöjen omat kriisiorganisaatiot ovat toimineet hyvin koko pandemian ajan. Kriisin pitkittyessä toimialojen sekä kaupunkikonsernin muiden yhteisöjen kriisiorganisaatiot ovat saavuttaneet tilan, jossa tilannekuvan muodostaminen, asioiden valmistelu sekä päätöksenteko ovat olleet tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia.

Kaupunki on ylläpitänyt vuoden 2021 aikana saavuttamaansa tilannekuvan tasoa. Tilannekuvatuotanto on muodostunut rutiiniksi, joka ei enää niin merkittävästi ole kuormittanut sen kokoamisesta vastaavia tahoja. Pandemian muuttuneen luonteen vuoksi tilannekuvatuotannon kehittäminen edellyttää kuitenkin jatkossa selkeämpää priorisointia ja eräänlaisen kustannus-hyöty -tarkastelun toteuttamista.

Kaupungin sisäinen ja ulkoinen viestintä toimivat tarkastelujakson aikana edelleen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Viestinnällinen osaaminen on integroitu tiiviiksi osaksi kaupunkiyhteisön eri kriisiorganisaatioiden toimintaa. Myös pääkaupunkiseudun toimijoiden kesken tehty viestintäyhteistyö on jatkunut vahvana.

Koronakriisin pitkittyminen haastaa edelleen kaupungin eri toimialojen henkilöstöä epäsymmetrisesti. Tiettyjen henkilöstöryhmien kuormitusta ovat samalla lisänneet Ukrainan sotatilanteen vaikutukset. Myös paineet koronakriisin jälkihoidosta ja jo ennen kriisiä vallinnut työvoimapula vaikuttavat oleellisesti kaupungin henkilöstön jaksamiseen.

Taustatietoa

Selvityksen toteutti liikkeenjohdon konsultointia tekevä KPMG Oy. Toisen koronavuoden kehitystä on arvioitu suhteessa aiempien, vuosina 2020 ja 2021, toteutettujen selvitysten havaintoihin. Selvityksen painopistealueita olivat kriisijohtamismallin toimivuus ja yleinen organisoituminen, kriisinhoidon edellyttämän tilannekuvan luominen, kaupungin kriisiorganisaation päätöksentekokyvykkyys ja päätöksentekoprosessit sekä viestintä. Selvityksen pohjalta suunnitellaan toimenpiteitä, joilla parannetaan koronaepidemian mahdollisten uusien tautihuippujen tai vastaavien muden poikkeustilanteiden hoitamista. Selvitystyö ei sisällä arviota koronakriisin toimenpiteiden vaikutuksista asukkaisiin tai sidosryhmiin.

Selvitys keskittyy kesän 2021 ja kesän 2022 väliseen ajanjaksoon, jolloin myös koronapandemia muuttui merkittävästi. Vuoden aikajaksolla koettiin uuden omikronvariantin globaali leviäminen ja tartuntamäärien merkittävä kasvu. Uuden variantin merkittävä leviämiskyvykkyys haastoi eri maiden terveydenhuollon kapasiteettia. Omikronvariantin aiheuttamien vakavien tartuntatapausten sekä kuolleisuuden suhteellinen osuus tartuntamääriin verrattuna laski kuitenkin huomattavasti viruksen ominaisuuksien muutosten, rokotuskattavuuden lisääntymisen ja hoitomenetelmien kehittymisen seurauksena.

Kuluneen vuoden aikana myös suhtautuminen koronaepidemiaan muuttui globaalisti ja pyrkimykset kohti normaalimpaa elämää näkyivät keväällä 2022 laajoina rajoitusten poistumisena sekä kansalaisten ja median suhtautumisena kriisiin. Osin tähän myötävaikuttivat myös uudet kansainväliset kriisit, kuten Ukrainan sota ja sen aiheuttamat heijastusvaikutukset.

Jatkoselvityksen keskeisenä tavoitteena oli koota yhteen yli kaksi vuotta jatkuneen koronakriisin hoidon keskeisiä oppeja, onnistumisia, hyviä käytäntöjä sekä toisaalta myös niitä tekijöitä, joita kaupungin kriisijohtamisessa ja johtamisjärjestelmässä tulisi huomioida tai kehittää vastaavien pitkittyneiden kriisien varalle. Selvityksessä on kartoitettu aiempaa yksityiskohtaisemmin myös eri toimialojen omien kriisiorganisaatioiden toimintaa.

Selvityksen yhteydessä kuultiin Helsingin kaupungin koronakoordinaatioryhmän jäseniä, kriisiviestintään osallistuneita sekä erilaisissa valmistelutehtävissä toimineita asiantuntijoita. Selvityksen tekijöillä on ollut käytössään koordinaatioryhmän kokousmateriaalit ja päätösasiakirjat sekä pääsy Helsingin kaupungin tuottamaan tilannekuva-aineistoon. Selvityksen tekijöille on toimitettu myös kaupungin tuottamaa aineistoa koronakriisiin liittyvään päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon liittyen sekä päivitettyjä tilannekatsauksia kriisin vaikutusten seurannasta eri kohderyhmissä. Erillisenä dokumenttiaineistona tekijöillä oli käytössään Helsingin kaupunkikonsernin valmiusohje sekä Helsingin kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden tuottamaa ja analysoimaa aineistoa viestintään ja mediaseurantaan liittyen.

Lisää aiheesta

KPMG: Selvitys koronakriisin opeista, hyvistä käytännöistä ja muutostarpeista kriisijohtamisen näkökulmasta

Kuva: KPMG