Ihmiset ovat asioimassa aurinkoisella Kauppatorilla Helsingissä.

Koronapandemia vaikutti kuutoskaupunkien päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimintaan vuonna 2020

Koronapandemian aiheuttama poikkeustila ja siihen liittyvät rajoitukset sekä toimintojen sulut ovat vaikuttaneet päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakasmääriin, suoritteisiin ja kustannuksiin. Koronapandemian aikana osaa palveluista laajennettiin ja käyttöön otettiin uusia palveluita, kuten erilaisia etäpalveluita.

Koronapandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on vaikea arvioida. Esimerkiksi kustannusvaikutusten osalta palveluiden suluista aiheutunutta viiveellä esiin tulevaa palveluvelkaa on samoin vaikea ennakoida. Yksi koronapandemian pysyvä vaikutus päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on etäyhteyksien sekä sähköisten palvelujen käytön laajentuminen.

Suomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaiskustannukset vuonna 2020 olivat 515,6 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna kustannukset nousivat 4,5 prosenttia. Kuutoskaupunkien tasolla kustannukset nousivat 4,2 prosenttia päihdehuollossa ja mielenterveyspalveluissa saman verran 4,2 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Integroitujen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset nousivat 9,0 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Mielenterveyspalvelujen osuus kuutoskaupunkien kokonaiskustannuksista oli 69,7 prosenttia. Päihdehuollon kustannukset 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden olivat kuutoskaupungeissa keskimäärin 82 euroa ja mielenterveyspalvelujen kustannukset keskimäärin 241 euroa.

Kuutoskaupungeissa suositaan avopalveluita

Suurin osa kuutoskaupunkien päihde- ja mielenterveyspalveluja käyttävistä asiakkaista asioi avopalveluissa ja asiakasmäärä on kasvanut 2,8 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Suurimman yksittäisen osuuden muodostivat mielenterveyspalvelujen avopalvelujen asiakkaat, joita oli kuutoskaupunkien tasolla 42,3 prosenttia kaikista asiakkaista.

Mielenterveysavopalveluiden käyntien määrä nousi kuutoskaupunkien tasolla 4,1 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Toiseksi suurin osuus, 23,7 prosenttia kaikista asiakkaista oli integroiduissa palveluissa, jotka sisältävät muun muassa perustason terveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalvelut.

Raskaampien palvelujen, kuten asumispalvelujen ja laitoshoidon piirissä asiakasmäärät ovat pienempiä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen laitoshoidon hoitovuorokausien määrä nousi 1,8 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Ympärivuorokautiset palvelut muodostavat kuitenkin suurimman osuuden palvelujen järjestämisen kustannuksista. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asumispalvelujen kokonaiskustannukset olivat kuutoskaupungeissa 92,4 miljoonaa euroa vuonna 2020, mikä oli 5,0 prosenttia enemmän kuin deflatoidut kustannukset edellisvuonna.

Tulokset ilmenevät Kuusikko-työryhmän julkaisusta, jossa kuvataan kuuden suurimman kaupungin väestön päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia viime vuosina. Raportissa on kuuden suurimman kaupungin suoritteiden ja kustannusten lisäksi tarkasteltu kaupunkien eroja päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarpeiden osalta. Palvelutarpeiden erojen arviointi perustuu väestön huono-osaisuuden sekä päihde- ja mielenterveysongelmien piirteiden tarkasteluun kuutoskaupungeissa.

Lue lisää:

Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut ja kustannukset

Kuusikko-työryhmä

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

Kuva: Lauri Rotko, Helsingin kaupungin aineistopankki.