Mies istuu pyörätuolissa ja onkii sillalla.

Koronapandemia on vaikuttanut vammaisten palvelujen toimintaan vuonna 2020

Koronapandemian aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen asiakasmääriin, suoritteisiin ja kustannuksiin. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan käyttöpäivien määrä väheni kuutoskaupungeissa 25,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan vaikutukset näkyvät selkeästi myös kuljetuspalvelujen suoritteissa. Koronapandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia vammaisten palveluissa on vaikea arvioida ja esimerkiksi kustannusvaikutusten osalta palveluiden suluista aiheutunutta viiveellä esiin tulevaa palveluvelkaa on vaikea ennakoida. Merkittävin koronapandemian pysyvä vaikutus vammaisten palvelujen järjestämisessä on etäyhteyksien sekä sähköisten palvelujen käytön laajentuminen ja asiakkaiden etäohjaaminen on käytössä myös jatkossa. Vammaisten palveluista kuitenkin vain osa on mahdollista toteuttaa etäpalveluna.

Suomen kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen kokonaiskustannukset vuonna 2020 olivat 493,9 miljoonaa euroa, mikä on 2,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoteen 2016 verrattuna kustannukset ovat nousseet 9,8 prosenttia. Vammaisten palvelujen kokonaisuuden kustannuksista suurimman osan muodostivat ympärivuorokautiset asumispalvelut niin kuutoskaupunkien tasolla kuin yksittäisten kuntienkin tasolla. Kehitysvammahuollon nettokustannukset kasvoivat edellisvuodesta 1,1 prosenttia ollen yhteensä 282,2 miljoonaa euroa. Vuodesta 2016 kehitysvammahuollon kustannukset ovat kasvaneet 12,5 prosenttia.

Vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaisia palveluita tarjotaan

Vammaisten palvelujen kokonaisasiakasmäärä on viime vuosien aikana pysynyt kuutoskaupungeissa lähes samana, mutta asiakkaiden määrä on vaihdellut eri palvelukokonaisuuksien sisällä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita saaneiden osuus on vähentynyt edellisvuodesta 5,6 prosenttia ja kehitysvammalain mukaisia palveluita saaneiden osuus on noussut 0,3 prosenttia. Kehitysvammahuollon asiakasmäärän kasvuun on vaikuttanut muuttoliike erityisesti vieraskielisten osuuden lisäännyttyä suurissa kaupungeissa. Lisäksi kasvua saattaa selittää diagnosoinnin kehittyminen sekä se, että asiakkaat ovat entistä pitkäikäisempiä. Väestöstä 1,7 prosenttia kuuluu vammaispalveluiden ja 0,4 prosenttia kehitysvammahuollon palveluiden piiriin.

Valtaosa vammaispalvelujen kustannuksista muodostuu kolmen asiakasmääriltään suurimman palvelumuodon – henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelujen ja vaikeavammaisten palveluasumisen – järjestämisestä. Suurin osa myönteisen vammaispalvelulain mukaisen palvelupäätöksen saaneista on yli 65-vuotiaita asiakkaita. Viime vuosina vammaispalvelujen asiakasmäärän kasvu on painottunut selvästi henkilökohtaisen avun palveluun. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden määrä on lisääntynyt 29,3 prosenttia vuodesta 2016. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun järjestämistapana on yleistynyt voimakkaasti kuluneen vuosikymmenen aikana.

Asumisen palvelurakenneuudistus näkyy ennen kaikkea tuetun asumisen merkittävänä kasvuna. Vuoteen 2016 verrattuna tuetun asumisen asiakasmäärä on kasvanut 58,8 prosenttia, kun taas kehitysvammaisten laitoshoidon asiakasmäärä on supistunut vastaavassa ajassa yli puolella.

Tulokset ilmenevät Kuusikko-työryhmän julkaisusta, jossa kuvataan kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelujen käyttöä ja kustannuksia viime vuonna. Vuoden 2020 raportissa kuvataan myös koronapandemian vaikutuksia kuutoskaupunkien vammaisten palvelujen toteutumisessa.

Lue lisää:

Kuuden suurimman kaupungin vammaisten palvelut ja kustannukset vuonna 2020

Kuusikko-työryhmä

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

Kuva: Laura Oja, Helsingin kaupungin aineistopankki.