Korona verottaa Helsingin väestönkasvua mutta tuskin pysyvästi

Helsingin väestönkasvu näyttää jäävän vuoden 2020 osalta jonkin verran edellisiä vuosia matalammaksi. Ennakkotietojen mukaan kaupungin väkiluku kasvoi koronavuonna alle 4 000 asukkaalla. Aiempien vuosien perusteella voidaan silti olettaa, että ilman koronaa väestönkasvu olisi ollut jopa 6 000 asukasta – siis edellisvuosia enemmän. Tiedot selviävät uusimmasta kaupunkitutkimuksen Kvartti-lehdestä.

Viime vuoden väestönkasvun vaje selittyi ainakin osin sillä, että nuoret eivät muuttaneet Helsinkiin opiskelemaan ja töihin yhtä aktiivisesti kuin aiempina vuosina. Jos Helsingin elinkeinoelämä pääsisi koronan jäljiltä jaloilleen hitaammin kuin muun Suomen, kaupungin väestönkasvu saattaisi pysyä tavallista hitaampana vielä parisen vuotta. Todennäköisesti Helsingin kasvu kuitenkin jatkuu varsin voimakkaana, kunhan koronapandemian välittömät vaikutukset laantuvat.

Kaikki Helsingin väestön ikäryhmät eivät ole viime vuosina kasvaneet. Alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt Helsingissä vuosina 2017–2019. Tänä aikana lasten lukumäärä on käytännössä kasvanut vain uusissa, rakentuvissa kaupunginosissa, kun jaksoa edeltävinä 10 vuotena määrä kasvoi myös vanhassa asuntokannassa.

Korona ei poista kaupunkien vetovoimaa

Kvartti-lehdessä pohditaan lisäksi, voivatko koronaan liittyvät ilmiöt kuten etätyön yleistyminen ja kaupunkikeskustojen välttely kääntää tulevaisuudessa väestövirrat poispäin isoista kaupungeista. Lehdessä haastatellut asiantuntijat eivät pidä tätä todennäköisenä. Monipaikkaista asumista tutkiva Olli Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että viime vuonna nähtiin pientä muuttovoittoa tietyissä muuttotappiosta kärsineissä kunnissa. Tätä voi selittää muun muassa se, että ihmiset ovat joissain tapauksissa siirtyneet kirjoille jo ennestään omistamaansa kakkosasuntoon maaseutukunnassa.

Vaikka kotimainen muutto oli koronavuonna esimerkiksi Helsingissä miinusmerkkinen, Lehtonen ennustaa kaupungistumisen jatkuvan Suomessa pitkälti entiseen tapaan. Maaseutukunnista ne, joilla on valmiuksia tarjota palveluita ja hyviä tietoliikenneyhteyksiä uusille tulijoille, voivat hyötyä ihmisten kaipuusta kaupunkien ulkopuolelle. Kaupungeista menestyvimpiä ovat todennäköisesti jatkossakin suuret ja vetovoimaiset keskukset.

Tuoretta kaupunkitutkimusta verkossa ja kansien välissä

Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka tarjoaa tuoretta Helsinkiä koskevaa kaupunkitutkimustietoa sekä näkökulmia kaupungin tilastoihin. Artikkelit ovat luettavissa jatkuvasti päivittyvästä verkkojulkaisusta www.kvartti.fi, ja niitä julkaistaan neljästi vuodessa myös painettuna lehtenä.

Lue koko lehti: Kvartti 4/2020

Lue artikkelit:

Pääkirjoitus: Korona verottaa Helsingin väestönkasvua mutta tuskin pysyvästi

Syntyvyyden pudotus käänsi lasten määrän laskuun Helsingissä

Monipaikkainen asuminen tuo lisää sävyjä kaupungistumiskeskusteluun

Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt

Nuorten kannabiskokeilut Helsingissä muuta maata yleisempiä – tupakointi ja alkoholinkäyttö entistä vähäisempää

Säännöllinen liikunta edistää nuorten mielen hyvinvointia – myös perheen taloudellisen tilanteen heikoksi kokevilla