Kuvio: Kiinteistökauppojen kokonaisvolyymi Suomessa 2019

Pääkaupunkiseudun kiinteistösijoitusmarkkinoiden kehitys jatkuu vahvana

Pääkaupunkiseudun asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla on vahva. Viime vuonna koko maan kiinteistökaupoista noin 62 prosenttia tehtiin pääkaupunkiseudulla. Etenkin toimisto- ja liikekiinteistökaupat keskittyivät pääkaupunkiseudulle.

Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön ja KTI Kiinteistötieto Oy:n julkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2019/2020.

Suomessa vuosi 2019 oli jo neljäs perättäinen vilkkaan kiinteistökaupankäynnin vuosi, kun kauppoja tehtiin kaikkiaan noin 6,3 miljardilla eurolla. Kokonaisvolyymi jäi kuitenkin selkeästi matalammaksi kuin kahtena edellisenä, ennätyskorkeiden kauppavolyymien vuotena. Volyymin putoaminen ei kuitenkaan johdu niinkään sijoittajakysynnän hiipumisesta vaan ennemmin tarjonnan niukkuudesta.

Pääkaupunkiseudulla näistä kiinteistökaupoista tehtiin noin 62 prosenttia. Ostajina ja myyjinä oli sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Ulkomaisten sijoittajien osuus vuoden 2019 koko Suomen kiinteistökaupoista oli noin 45 prosenttia.

Ulkomaisia sijoittajia pääkaupunkiseudulle houkuttelee seudun riittävän suuri mittakaava, väestönkasvu ja vahva taloustilanne. Monet kansainväliset, etenkin riskittömimpiin sijoituksiin keskittyvät sijoittajat rajaavat pääkaupunkiseudun ainoaksi mahdolliseksi sijoituskohteekseen Suomessa.

Koko Suomen toimistotilakannan kerrosneliöistä noin 45 prosenttia on pääkaupunkiseudulla. Arvolla mitattuna osuus on paljon suurempi, arvi­olta jopa noin 65 prosenttia. Myös kiinteistösijoituskohteiden keskimääräinen koko on pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempi, kun niin toimisto-, kauppakeskus- kuin hotellikiinteistötkin ovat suurempia kuin muualla maassa.

Parhaiden toimistotila-alueiden käyttöaste on korkea ja vuokrat nousussa

Viime vuosien positiivinen talouskehitys on vahvistanut toimitilavuokramarkkinoi­ta. Etenkin pääkaupunkiseudun parhailla toimistoalueilla ja -kohteissa vuokrat ovat nou­sujohteisia ja käyttöasteet vahvistuneet. Pääkaupunkiseudun kalleimmat toimistotilat sijaitsevat Kluuvin kaupunginosassa, Aleksanterinkadulla, Pohjoisesplanadilla sekä näitä katuja risteävillä poikkikaduilla.

Keskustan tilojen täyttyessä ja vuokrien noustessa kysyntä on vahvistunut myös ydinkeskustan lähialueilla sekä muilla keskeisillä toimistoalueilla, esimerkiksi Kampissa ja Ruoholahdessa. Tyhjää tilaa sen sijaan löytyy esimerkiksi Pitäjänmäeltä, Vallilasta ja Sörnäisistä. Uutta toimistotilaa valmistui yli 120 000 neliötä vuonna 2019.

Koko kaupungin tasolla suurten kiinteistösijoittajien omistamien toimistotilojen käyttöaste on KTI:n tietokannassa noin 85 prosenttia.

Vilkas rakentaminen kasvattanut pääkaupunkiseudun liiketilatarjontaa

Liiketilavuokramarkkinoita leimaa tilatarjonnan voimakas kasvu samanaikaisesti, kun verkkokaupan kasvu ja kuluttajakäyttäytymisen muutos muokkaavat vähittäiskauppaa. Liiketilojen käyttöaste pysyttelee kuitenkin pääkaupunkiseudulla edelleen selkeästi muu­ta maata korkeampana. Helsingissä liiketilojen käyttöaste oli 95 prosenttia syyskuussa 2019.

Pääkaupunkiseudun liiketilarakentaminen on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vilkasta. Vuosi 2019 oli kuluneen rakennuspiikin huippuvuosi, kun uutta liiketilaa valmistui kaikkiaan liki 160 000 vuokrattavaa neliötä. Suurin valmistuneista hankkeista oli Pasilassa avattu Mall of Tripla, jossa vuokrattavaa tilaa on 85 000 neliötä.

Pääkaupunkiseudun kasvavat matkailuvolyymit ja vahva sijoituskysyntä houkuttelevat myös hotellikiinteistösijoittajia ja -kehittäjiä. Hotellitarjonta on voimakkaassa kasvussa, ja uusia hotelleja syntyy sekä uudisrakentamisen että vanhojen toimistorakennusten käyttötarkoituksen muutosten kautta. Tarjonta myös monipuolistuu uusien operaattori­en sekä uudenlaisten majoituskonseptien markkinoille tulon myötä.

Lisätietoja

Kaleva, Kumpula, Rantanen, Soutamo: Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2019/2020 (pdf), selattava julkaisu

JAA