Suoraan sisältöön
A A A
Lauantaina länsimetroon olivat tutustumassa myös apulaispormestarit Anni Sinnemäki (oik.), Sanna Vesikansa ja Nasima Razmyar. Kuva: Susa Junnola

Kaupunkilaiset juhlivat länsimetroa

Länsimetro aloitti liikennöinnin lauantaiaamuna, mikä tarkoitti hyvin varhaista kansanjuhlaa. Aamuviiden jälkeen aloittaneet metrovuorot täyttyivät ruuhkaksi asti, ja metrovaunuissa skoolattiin, soitettiin ja laulettiin.

Metrolla pääsee nyt Espoon Matinkylään asti. Uusia metroasemia on kaikkiaan kahdeksan: Lauttasaari ja Koivusaari Helsingissä sekä Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä Espoossa.

Lauantaina länsimetroon olivat tutustumassa myös apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Nasima Razmyar ja Sanna Vesikansa. Hyväntuulinen kolmikko ihasteli uusia asemia, kuten myös muut lauantain matkaajat.

Hyvin todennäköisesti lauantaipäivän selfie-ennätys tehtiin länsimetrossa.

Helpotusta täysiin ruuhkabusseihin

Länsimetroa tarvittiin pääkaupunkiseudulle lukuisista eri syistä. Aloitetaan hyvin konkreettisista. Sinnemäki huomauttaa, että ruuhka-aikaan Lauttasaaren bussit olivat todella täynnä.

– Muistan vielä hyvin, miten hankalaa oli liikkua lastenrattaiden kanssa ja odottaa, mihin bussiin niiden kanssa mahtuisi.

Hän itse kävelee työmatkat, mutta käy silloin tällöin Lauttasaaressa. Raideliikenne on Sinnemäen suosikki, ja pääkaupunkiseudulla osataan yleisemminkin arvostaa hyviä ja sujuvia liikenneyhteyksiä. Tästä hyvä esimerkiksi on reilu kaksi vuotta sitten avatun kehäradan suosio.

– Espoossa rakennetaan nyt aktiivisesti metroradan varrelle, mutta niin teemme myös me Helsingissä.

Razmyar asuu Lauttasaaressa, joten hän perheineen ehti odottaa hartaasti länsimetron liikennöintiä. Tästä lähtien hän kulkee työmatkat kaupungintalolle metrolla ja aloittaa matkan kauniilta asemalta.

– On hienoa, että uusilla asemilla on taidetta, mutta toivottavasti saamme sitä tulevaisuudessa lisää.

Hän pohtii, että joitakin asioita pitää vielä sujuvan liikennöinnin vuoksi ratkaista. Esimerkiksi Kaapelitehdas jää nyt kahden metroaseman väliin.

Myös Vesikansa on raideliikenteen ystävä ja käyttää metroa säännöllisesti. Erityisen mielissään sosiaali- ja terveysasioista vastaavana apulaispormestarina hän on siitä, että alueiden saavutettavuus paranee ja liikenne metroradan varrella saadaan sujumaan.

Nyt myös yhteydet helmikuussa aloittavaan, Kalasataman metroaseman naapurissa sijaitsevaan terveys- ja hyvinvointikeskukseen ovat paremmat lännempääkin tulevilta.

– Asun itse Pirkkolassa tulevan Raide-Jokerin varrella. Julkinen raideliikenne mullistaa pääkaupunkiseudun liikenteen todennäköisesti suuremmin kuin edes osaamme ennakoida.

Metro on mieleisin

HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksissa matkustajat ovat vuodesta toiseen vastanneet, että kaikista joukkoliikennevälineistä paras on metro.

Apulaispormestareiden kolmikko muistutti lisäksi, että metro on Helsingin, maailman toimivimman arjen kaupungin, strategian mukainen. Se ei jumitu ruuhkiin.

Lisäksi kaupunkistrategia korostaa raidejoukkoliikenteen osuuden nostamista, päästöjen vähentämistä, ekologisuutta ja ilmastovastuuta.

Lauttasaaren asema ahtaalle tontille millin tarkasti

Lauttasaaren metroasema. Kuva: Susa Junnola

Millaisia kaupungin uudet metroasemat ovat? Ne ovat upeat, ja kummallakin on oma teemansa. Lauttasaaren teemat ovat lumi ja jää, Koivusaaren vesi ja meri. Teemat näkyvät suurissa pinnoissa ja pienissä yksityiskohdissa, asemien sisä- ja ulkopuolella.

Tuskin kovin moni panee pahakseen, vaikka edellinen metro vilahti juuri ohi. Asemia jää mieluusti ihailemaan hiukan pidemmäksi aikaa. Näyttävät ne ovat myös ulkopuolelta.

Lauttasaaren metroaseman Otavantien ja Kauppaneuvoksentien puoleisessa päässä on yhteinen aula kauppakeskus Lauttiksen kanssa. Toinen sisäänkäynti on Gyldenintien ja Lahnalahdenpuiston välissä.

Liukuportaat vievät näistä molemmista maanalaiseen laiturihalliin. Liukuporrasseinille on taustavalaistu lasiverhoilu, jossa on pakkautuneen jään kuvio vuosirenkaineen, kuten todellisuudessakin on Pohjoisnavan jäätiköillä.

Asemalaiturin vaalea graniittilattia tuo mieleen aseman teemat, lumen ja jään. Sen valotaideteos muuntuu hitaasti, ja yläpuolella on eri asennoissa ja korkeuksissa monta sataa akustoivaa levyä.

Lippuhalli on maan alla, koska se ei mahtunut sisäänkäynnin yhteyteen. Metroasema jouduttiin suunnittelemaan ja rakentamaan pieneen tilaan niin sanotun Piratin talon entiselle pysäköintipaikalle.

– Rakennuksen ja sisäänkäyntien saaminen ahtaalle tontille oli millimetrin tarkkaa työtä, Koivusaaren ja Lauttasaaren metroasemien pääsuunnittelija Jutta Haarti-Katajainen Helin & Co Arkkitehdeiltä kertoo.

Koivusaaressa maailman ainoa merenalainen asemalaituri

Koivusaaren asemahallista on hieno näkymä merelle. Halli on kaksikerroksinen, ja toisen kerroksen sisäänkäynti avautuu, kun Koivusaaren asuinalueen rakentaminen alkaa ja aseman viereen tulee katu. Koivusaareen metroaseman viereen suunnitellaan viidentuhannen asukkaan ja noin neljäntuhannen työpaikan keskittymää. Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2020-luvulla.

Metroaseman liukuportaat ovat Suomen pisimmät, ja niitä reunustaa taustavalaistu lasiseinä, jossa on alaspäin laskeuduttaessa meren tyyntymistä esittävä kuviointi.

Täällä on maailman ainoa merenalainen asemalaituri, ja meri näkyy teemana hienosti. Kalliohovin kattopinta on maalattu yönsiniseksi, kun taas lattia on valkoista hiottua betonimosaiikkia.

Metro tarvitsee paljon tekniikkaa

Kummankin aseman asemalaiturilla on niin sanottuja tatehyttejä, pieniä monitoimikuutioita, joiden sisässä on tekniikka. Kuutioiden kyljissä on istuimia seuraavaa metroa odottavia varten.

Metrolla kulkevat näkevät vain pienen osan siitä, mitä kaikkea uusia asemia varten on rakennettu. Aseman alla on metron tekniikka, ja sitä on paljon.

– Matkustajien asematilat ovat muutaman sadan neliön kokoisia, mutta esimerkiksi Koivusaaren bruttoneliöiden määrä on kaikkiaan 20 000. Pelkästään yksi savunpoistokuilu on 25 neliön suuruinen, Haarti-Katajainen kertoo.

Tekniikkaa ei tule matkustettaessa ajatelleeksi kuin ehkä silloin, jos matkan teko viivästyy. Toimiva tekniikka tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin aikataulussa pysyviä metroja — esimerkiksi sitä, että ennen lähestyvää metroa ei tulekaan sitä odottavan kasvoille ilmapulssia, sillä se poistetaan paineentasauksella.

Uusilla asemilla otetaan huomioon myös liikuntarajoitteiset ja näkövammaiset. Erityisryhmien edustajat olivat suunnitteluvaiheessa mukana kertomassa mielipiteensä.

Haarti-Katajainen kertoo, että uusien metroasemien on kestettävä aikaa. Materiaaleiksi valittiin aikaa kestäviä ja kauniisti vanhenevia, sillä elinkaariodote on sata vuotta.

– Hyvällä ylläpidolla ja huollolla ne kestävät paljon pidempään.

Aiheesta aiemmin uutisoitua

Metrolla pääsee nyt Matinkylään asti – liikenne sujunut ilman häiriöitä

Uudet metroasemat houkuttelivat uteliaita iltapäivällä

Metron matkustajaliikenne Matinkylään alkaa lauantaina
18. marraskuuta

Metroliikenne Matinkylään käynnistyy - avajaispäivänä tapahtuu

Esteettömyyteen on kiinnitetty uusilla metroasemilla paljon huomiota

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Susa Junnola

JAA