Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen väliseminaarissa Pörssitalossa julkistettiin uudet haasteet sekä koottiin tähänastisia kokemuksia.

Kasvatusala etsii uusia kokeiluja – yritykset haastetaan innostamaan pikkuinsinöörejä

Suomi tunnetaan toimivasta koulutusjärjestelmästä, mutta maailmalla halutaan kuulla myös kasvatusalan uusista kokeiluista. Projektipäällikkö Anna Rantapero-Laine kaupungilta kertoo, että suomalaisista kokeiluista ollaan kiinnostuneita muun muassa Britanniassa.

Helsinki on mukana kehittämässä modernia oppimista monin eri tavoin ja on esimerkiksi päävetovastuussa valtakunnallisessa Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeessa. Siinä nimen mukaisesti vahvistetaan oppimisen fyysisiä ja virtuaalisia ympäristöjä.

Hankkeen väliseminaari pidettiin Helsingissä kesäkuun alussa. Tapahtuman avannut apulaispormestari Pia Pakarinen muistutti, että Helsingistä on tarkoitus kehittää Euroopan johtava kokeilualusta vuoteen 2025 mennessä. Hanke sopii hienosti tavoitetta toteuttamaan.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Apulaispormestari Pia Pakarinen huomautti, että suomalaisten kaupunkien koulutusteknologian kokeilut ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia.

Lisää pikkuinsinöörejä ja liikkumista

Valtakunnallisessa hankkeessa yritykset otetaan mukaan vastaamaan koulujen arjen haasteisiin nopeilla kokeiluilla. Opettajat kertovat, millaisiin tilanteisiin he toivoisivat uusia ratkaisuja. Näistä muotoillaan haasteita, joihin yritykset pääsevät tarjoamaan ratkaisuja.

Kaksi haastekierrosta on jo tehty, ja väliseminaarissa julkistettiin kolmannen kierroksen haasteet. Tuore kierros on neljän kaupungin yhteishaaste. Helsingin osahankkeen lisäksi mukana ovat Espoo, Oulu ja Turku sekä lisäksi Forum Virium Helsinki.

Uusissa haasteissa etsitään ratkaisuja muun muassa saada jo päiväkoti-ikäiset lapset innostumaan teknologiasta. Myös kaikkien kouluikäisten liikkumista halutaan lisätä sekä tuoda pelillisyyttä oppimiseen.

Haasteissa toivotaan ratkaisuja myös kysymykseen, kuinka oppimisympäristöt voivat vastata nuorten huoleen ympäristön tilasta. Yritykset haastetaan pohtimaan myös, kuinka virtuaaliset ja fyysiset tilat saadaan toimimaan yhdessä uusissa ja nykyisissä tiloissa.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Uusista haasteista kertomassa Espoon Meri Vainio, Forum Virium Helsingin Matti Hämäläinen, Turun Niina Salonen, Oulun Ville Lankinen ja Helsingin Raigo Megerild.

Neljän kaupungin haasteita julkistettaessa muistutettiin, että toimivia ratkaisuja on voitava levittää. Ne eivät toisin sanoen voi olla vain yhden kaupungin juttuja.

Helsingissä nopeiden kokeilujen mallissa on mukana peruskouluja ja lukioita, ja tähän mennessä 25 koulua ja noin 70 opettajaa on ilmoittautunut mukaan. Näissä luokissa on kaikkiaan noin tuhat oppilasta, joten haasteita ratkovat yritykset saavat kerättyä kentän kokemuksia kattavasti.

Yrityksiä on kaiken kaikkiaan hankkeessa ollut mukana 150, ja noin sata kokeilua on tehty tai on parhaillaan käynnissä eri osahankkeissa.

Fiksumpaa tilankäyttöä

Helsinki on julkistanut myös oman yhä joustavimpiin kokeiluihin innostavan mallin nimeltä Easy Access Co-Development eli vapaasti suomennettuna helpon väylän yhdessä kehittämiseen. Malli helpottaa alkuvaiheessa olevan yrityksen opetusteknologiatuotteiden testaamista helsinkiläisissä peruskouluissa ja lukioissa.

– Siinä ei määritellä esimerkiksi, kuinka kauan kokeilun tulee kestää. Idea on, että kouluissa päästään kokeilemaan joustavasti ja yrityslähtöisesti uusia tuotteita. Kun opettaja innostuu tuotteen kokeilusta, kaupungilla on valmiina toimintamalli saada yhteistyö joustavasti liikkeelle, Rantapero-Laine kertoo.

Näiden lisäksi kaupunki kokeilee koulun arjessa sensoreista kerättävän tiedon hyödyntämistä. Ressun peruskoulussa sensorit mittaavat muun muassa tilojen käyttöastetta.

Idea on, että opettajille välittyy reaaliaikaista tietoa, missä on vapaita tiloja esimerkiksi ryhmätehtäviä varten.

– Kaupungin tonttimaa on rajallinen, emmekä voi rakentaa aina vain isompia kouluja. Neliöt pitää saada käyttöön, ja Ressussa haetaan nyt toimivia ratkaisuja tilojen hyödyntämiseen.

Toimitusjohtaja Antti Tuomela Aalto-yliopistokiinteistöistä huomautti seminaarissa pitämässään puheenvuorossa, kuinka merkittävää tilankäytön tehostaminen maailmanlaajuisestikin on: 40 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä tulee kiinteistöistä.

Hän kysyikin, miksi julkinen sektori rakentaa lisää, jos olevien rakennusten käyttöastetta voidaan nostaa.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Aalto-yliopistokiinteistöjen Antti Tuomela kertoi, että ennen kampuksen uudistusta Aalto-yliopiston tilojenkäyttöaste toimistoaikaan oli 24 prosenttia.

Opettajan vai oppilaan näkökulma?

Seminaarissa jaettiin tietoa jo tehdyistä kokeiluista. Tutkija Kristen Weatherby University College Londonista kertoi lontoolaisesta Educate-projektista, joka yhdistää koulutusalan teknologiaa kehittävät yritykset akateemiseen tutkimukseen. Myös Lontoossa tarkoituksena on löytää keinoja tehokkaaseen oppimiseen.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Anna Rantapero-Laine ja Kristen Weatherby pitävät yhteyttä ja vaihtavat kokemuksia siitä, kuinka helpottaa yritysten, koulujen ja tutkimuksen yhteistyötä.

Yhdessä kehittämisessä on tähän mennessä huomattu muun muassa, että jotta tuloksia saadaan, yrityksen on tiedettävä, kehittääkö se tuotettaan opettajan vai oppilaan näkökulmasta.

– Yrityksen on kyettävä myös vastaamaan kysymykseen, kuinka kauan sen tuotetta tulee käyttää, jotta haluttuja tuloksia alkaa syntyä, Weatherby summaa.

Kenno Consultingin Anna Martela ja Elina Reponen ovat keränneet havaintoja nopeista kokeiluista helsinkiläisissä kouluissa. Havainnoissa on selvinnyt, että sekä koulujen että yritysten tavoitteet ovat kokeiluissa toteutuneet.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Kenno Consultingin Anna Martela ja Elina Reponen summasivat onnistuneen kokeilun elementeiksi muun muassa joustavan rakenteen, roolien luomisen ja viestinnän.

Tärkeä referenssi maailmalla

Kokeiluja helsinkiläisissä kouluissa on tulossa lisää. Syksyllä on luvassa hackathoneja, tapahtumia, joissa kehittäjät kokoontuvat yhteen ratkaisuja hakemaan.

Kokeilujen vaikuttavuutta seurataan ja selvitetään.

– Tarkoituksemme on selvittää yhä järjestelmällisemmin, mitä hyötyä kokeiluista on ja miten ne näkyvät koulujen arjessa, Rantapero-Laine kertoo.

Kaupungin yksi tärkeistä tarkoituksista on auttaa alan yrityksiä. Kun ne pääsevät kokeilemaan ja kehittämään tuotteitaan kouluissa, ne saavat yhä parempia tuotteita markkinoille ja voivat viedä niitä maailmalle.

– Meillä on kaupungissa upeita startupeja, joiden saattaisi olla vaikea päästä testaamaan keksintöjään kentällä ilman helppoja kokeilujen malleja.

Rantapero-Laine tietää, että Helsingin kaupunki on hyvä referenssi maailmalle mentäessä.

Kansainvälisiä markkinoita varten kaupunki järjestää syksyllä yritysvalmennuksen, jossa muun muassa käydään läpi tuotteiden myyntiä ulkomailla.

6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt
Hanke on osa 6Aika-strategiaa ja saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho


JAA