Juontajana toiminut Jani Toivola johti yhdessä illan bändin kanssa Maamme-laulun.

Kansalaisuusjuhlan viesti: kaupunki kuuluu asukkaille, tehkää siitä merkityksellinen

Miltä kuulostaa, kun noin 270 uutta Suomen kansalaista seuralaisineen laulaa yhdessä Maamme-laulun? Upealta ja liikuttavalta. Yhteislaulua päästiin todistamaan, kun kaupunki kutsui viime vuonna Suomen kansalaisuuden saaneet helsinkiläiset yhteiseen juhlaan kaupungintalolle.

Kutsu oli yllättänyt saajansa iloisesti, ja sitä arvostettiin.

Kansalaisuusjuhla järjestettiin Helsingissä nyt kolmatta kertaa. Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna kaikkiaan 1 555 yli 18-vuotiasta helsinkiläistä.

Tilaisuus pidettiin hienoissa puitteissa kaupungintalon juhlasalissa. Avajaispuheessaan pormestari Jan Vapaavuori toivoi, että uudet helsinkiläiset olisivat aktiivisia uuden yhteisönsä kehittämisessä.

– Suurimmalle osalle teistä koti on joskus sijainnut muualla. Tänään se on kuitenkin täällä, meidän yhteisessä Helsingissä. Kaupunki on juuri niin hieno ja merkityksellinen kuin millaiseksi te sen rakennatte.

Hän huomautti, että kaupungissa ponnistellaan joka päivä sen eteen, että yhä useampi Suomen ulkopuolelta valitsisi kodikseen juuri Helsingin.

Pormestari Jan Vapaavuori

Pormestari Jan Vapaavuoren mielestä menestynyt kaupunki on riippuvainen laaja-alaisesta näkemyksestä, innovaatioista, kulttuurisesta lukutaidosta ja toimivista kansainvälisistä suhteista.

Tommi Laitio, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja, sanoi, että kansalaisuuden saaminen on suurimpia asioita ihmisen elämässä ja ehdottomasti juhlan arvoinen asia. Se tuo paitsi poliittisia oikeuksia, myös velvollisuuksia.

– On tärkeää, että uudet helsinkiläiset saavat kokea kaupungin kuuluvan heille.

Tommi Laitio

Toimialajohtaja Tommi Laitio muistutti, että jo kaupungin strategian mukaan jokaisella helsinkiläisellä on oikeus kokea itsensä helsinkiläiseksi ja tehdä vaikuttavia tekoja yhteisönsä hyväksi.

Juontajana toiminut Jani Toivola muistutti, että Suomessa jokaisella on mahdollisuus vaikka mihin. Hänen isänsä muutti Suomeen 1970-luvulla Keniasta, ja Toivola itse pääsi kansanedustajaksi ensimmäisenä tummaihoisena.

– Minulla on tunne, että sali on täynnä paljon erilaisia tarinoita ja elämänpolkuja, jotka ovat johdattaneet meidät täksi illaksi tänne.

Suomeen houkuttavat opinnot ja tuleva puoliso

Juhlan osallistujat hehkuttivat Suomea ja Helsinkiä. Yleinen kommentti kuului, etteivät he yllättyneet Suomen ensimmäisestä sijasta maailman onnellisimpien ihmisten listalla. Helsinki taas on paikka, jonne on helppo kotiutua. Kaikki toimii, oli kyse julkisesta liikenteestä tai perheen arkikuvioiden järjestämisestä.

Yksi kaupungin palveluja kiittävistä on lähes 30 vuotta Helsingissä asunut Pamela Kaskinen. Hän muutti aikoinaan Suomeen opiskelemaan Yhdysvaltain Minnesotasta. Hän kertoo hymyssä suin, että opintojen jälkeen komea mies sai hänet jäämään maahan.

Pariskunta on sittemmin saanut neljä lasta, joista vanhin opiskelee yliopistossa.

– En silti tunne itseäni täysin suomalaiseksi, pikemminkin voisin sanoa, että olen ylpeästi välimaastossa.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Pamela Kaskinen halusi, että koko perheellä on saman maan passi ja haki vuosikymmenten jälkeen Suomen kansalaisuutta.

Patricia Roivas puolestaan on syntynyt Suomessa, mutta hän on asunut vuosikymmenet Lontoossa ja Wienissä. Hän oli ensimmäinen suomalainen balettitanssija, joka sai kiinnityksen Lontoon Kuninkaalliseen balettiin. Sieltä matka jatkui Wienin valtion oopperaan.

– On upeaa olla mukana tässä hienossa juhlassa. Arvostan suuresti sitä, että pormestari kutsui uudet ja myös meitä takaisin palanneita kansalaisia juhlimaan yhdessä.

Helsinkiä hän kuvaili kaupungiksi, jossa on paljon sykettä ja jossa ihmisten onnellisuus näkyy.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Suomeen takaisin muuttanut Patricia Roivas osallistui tilaisuuteen yhdessä äitinsä Eugenia Roivaksen kanssa. Eugenia Roivas kertoi, että hän lauloi Maamme-laulun niin kovaa kuin kykeni.

Kaupunki sai kehut myös Ukrainasta Helsinkiin muuttaneilta Mykola Naumenkolta ja hänen äidiltään Viktoriialta. Helsinkiin on ollut helppo kotiutua, ja arki pyörii helposti: äiti käy töissä, poika opiskelee merkonomiksi.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Mykola Naumenko osallistui juhlaan yhdessä äitinsä Viktoriian kanssa.

Omaa kauneussalonkia kaupungin keskustassa pitävä Mariam Hurskainen muutti Tansanian Dar es Salaamista Helsinkiin suomalaisen miehensä kanssa kymmenen vuotta sitten. Hän ihastui kaupunkiin heti ja nimeää sen turvalliseksi isoksi pikkukaupungiksi, jossa pärjää hyvin ilman autoa.

– En haluaisi asua missään muualla.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Mariam Hurskainen on nykyään niin suomalainen, että hän jopa fanittaa suomalaista futista ja etenkin huuhkajia.

Monelle Helsinki on kodikas paikka. Heihin kuuluvat myös Sohrab ja Asma Amiri, joiden mielestä Suomi on maailman paras maa ja Helsinki kuin koti. Sohrab muutti Suomeen 10, Asma 19 vuotta sitten. He ovat oppineet arvostamaan kaupungin toimivuutta etenkin perheen perustamisen jälkeen. Heillä on kolme lasta.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Asma ja Amiri Sohrab pohtivat hymyssä suin, että Maamme-laulu tarvitsee ehkä vielä harjoittelua.

Monilla kaupunkiin muuttaneilla on kansainvälinen ystäväpiiri. Mai Anh Ngo ja Alexandra Petrova tutustuivat toisiinsa yliopistolla, ja nykyään he ovat kollegoita samassa yrityksessä.

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Mai Anh Ngo ja Alexandra Petrovat ovat työkavereita Fluido-yrityksessä.

Ystäviä on tullut myös syntyjään nigerialaisesta Christiana Ozumbasta ja namibialaisesta Aina Itoolwasta. Ozumba perheineen asuu Mellunmäessä ja on töissä lähihoitajana. Kymmenen vuotta Suomessa asunut Itoolwa asuu nykyään perheineen Jätkäsaaressa ja kehuu kaupunkia toimivuudesta: missä muualla asiat hoituisivat näin helposti!

Kuva: Ilkka Ranta-aho

Ystävykset ja lapset yhteispotretissa: Christiana ja Alexander Ozumba sekä Aina, Teo ja Nea Itoolwa.

He kumpikin olivat vaikuttuneita saadessaan kutsun juhlaan. Itoolwa kertoi, että sitä jopa kadehdittiin.
– Vantaalla asuva ystäväni sanoi tahtovansa mukaan juhlaan!


Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho