Kansainvälisten kiinteistösijoittajien rooli kasvaa pääkaupunkiseudun kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Ulkomaiset sijoittajat tekivät lähes kaksi kolmasosaa kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kaupoista Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla vuonna 2018. Kiinteistösijoittajat ovat kiinnostuneet erityisesti pääkaupunkiseudusta, jossa tehtiin yli 60 % Suomen kiinteistökaupoista. Syitä kansainvälisten kiinteistösijoittajien kiinnostukseen erityisesti Suomea kohtaan ovat hienoisesti korkeampi nettotuottotaso verrokkimaihin verrattuna hyvä talouskehitys, moniin muihin Euroopan maihin verrattuna jäljessä kulkeva taloussykli, liiketoimintaympäristön vakaus, turvallisuus ja läpinäkyvyys sekä Suomen kuuluminen euroalueeseen. Asiat käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta.

Kansainvälisten kiinteistösijoittajien toiminnan myötä pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkinat kehittyvät ja vilkastuvat. Lisäksi markkinoiden likviditeetti paranee, kehitys ammattimaistaa kiinteistösijoitusalaa ja synnyttää lisää työpaikkoja kiinteistöalalle. Kansainväliset sijoittajat ovat maantieteellisesti laajalta alueelta, joskin aasialaisten ja pohjoisamerikkalaisten sijoittajien määrä on kasvussa.

Helsingin seudun toimitilamarkkinat vilkkaat ja liiketilojen käyttöaste korkea

Toimitilavuokramarkkinat ovat Helsingissä viime aikaisen talouskasvun siivittämänä piristyneet. Myös kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäynti on jatkunut pääkaupunkiseudulla vilkkaana. Talouskasvun vaikutukset näkyvät erityisesti keskeisimpien alueiden ja tilojen vuokratasojen nousuna sekä käyttöasteiden paranemisena. Liiketilojen käyttöaste on pääkaupunkiseudulla korkea eli 94 %. Helsingissä lukema on vieläkin suurempi: 94,8 %.

Toisaalta samaan aikaan kasvanut liiketilatarjonta ja kuluttajien käyttäytymisen muutokset ovat aiheuttaneet liiketilamarkkinoilla epävarmuutta. Suurimpia muutoksia markkinoilla ovat viime vuosina olleet verkkokaupan kasvu, vastuullisuusnäkökulmien merkityksen korostuminen ja niiden vaikutukset kulutukseen sekä kuluttajien keskittyminen entistä suurempiin ja keskeisempien sijaintien kauppapaikkoihin.

Toimitilarakentaminen seudulla jatkuu toistaiseksi vilkkaana, mutta hiljennee suurten hankkeiden, kuten Pasilan ja Kalasataman, valmistuttua. Toimistotilojen vuokraindeksi nousi viime vuonna Helsingin ydinkeskustassa, mutta niiden vajaakäyttöaste ei juuri laskenut. Toimitilojen korkeimmat käyttöasteet ovat Helsingin keskustassa ja Pasilassa, tyhjää tilaa on eniten Herttoniemessä ja Pitäjänmäellä.

Vanhaa toimitilaa muutetaan asunnoiksi ja hotellikäyttöön samalla kun uutta toimitilaa rakennetaan

Käyttötarkoitusten muutosten kautta toimistotilaa poistui Helsingin seudulla vuonna 2018 yli 100 000 neliötä. Määrä on suuri, sillä viimeisen vuosikymmenen keskiarvo on ollut 54 000 neliötä per vuosi. Käyttötarkoituksen muutoksista asuinkäyttöön muutettiin yli puolet ja hotellikäyttöön noin kolmasosa.

Uusia liiketiloja valmistuu pääkaupunkiseudulle vuosina 2017–2019 yli 100 000 neliötä vuodessa. Määrä on yli kaksinkertainen viimeisen 10 vuoden keskiarvoon verrattuna. Pääkaupunkiseudun tuotannollisten tilojen rakentaminen keskittyy edelleen Vantaalle.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäynti jatkuu pääkaupunkiseudulla vilkkaana

Vuonna 2018 kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymi oli pääkaupunkiseudulla toiseksi suurin kautta aikain vuoden 2017 ennätysvuoden jälkeen. Eniten käytiin kauppaa toimistokiinteistöistä, joita oli noin kolmasosa kaikista kaupoista. Erityisesti hoivakiinteistöillä tehtiin euromääräisesti enemmän kauppoja kuin koskaan aiemmin.

Pääkaupunkiseudun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla on erittäin vahva. Vuoden 2018 jouluun mennessä Suomen kiinteistökaupoista peräti 61 % oli tehty pääkaupunkiseudulla.

Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2018 –tilastojulkaisussa kuvataan toimitilamarkkinoita ja niiden kehitystä Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla syksyllä 2018. Julkaisun pääpaino on Helsingin toimisto- ja liiketilojen vuokratasoissa, mutta lisäksi tarkastelussa ovat Espoon ja Vantaan keskeiset osamarkkinat sekä vertailu muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin. Raportti perustuu pääosin KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinatietokantoihin (www.kti.fi).

Julkaisu:

Anu Henriksson: Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla syksyllä 2018, Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2019:1, pdf-julkaisu.

Lisätietoja:

tutkija Anu Henriksson, puh. 040 3344 783, e-mail: anu.henriksson(at)hel.fi

JAA