Poika roikkuu liikuntapuiston köydessä. Kuva Antero Aaltonen / Leonatan Oy.

Kaikilla kaupungin kouluilla harrastetaan koulupäivän jälkeen

Hieno alku! Kaikissa Helsingin kaupungin kouluissa pääsee iltapäivisin harrastamaan, ja harrastuksia valittaessa on kuunneltu koululaisten toiveita.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle on Helsingissä haluttu mahdollisuus mieluisaan harrastukseen, jossa pääsee toimimaan turvallisesti yhdessä ikätovereiden kanssa. Näin voisi tiivistää kaupungin tavoitteen, jossa lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan sekä lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista. Tavoite on kaupungille niin tärkeä, että se on kirjattu vuoden 2021 sitovaksi talousarviotavoitteeksi, josta raportoidaan säännöllisesti kaupunginvaltuustolle.

Kouluajan jälkeisiin harrastuksiin pääsevät mukaan 3.–9.-luokkalaiset oppilaat, ykkösiä ja kakkosia varten on omaa iltapäivätoimintaa.

– Hienoa on, että kaupungin 102 peruskoulun lisäksi harrastuspaikkoja on vielä enemmän, sillä jotkut peruskoulut toimivat useammassa rakennuksessa. Matalan kynnyksen periaatteen mukaan niissä kaikissa voi nyt harrastaa.

Tiedot kertoo projektipäällikkö Irma Sippola, joka vetää harrastamisen Suomen mallia Helsingissä. Hänen lisäkseen harrastamista koordinoi kolme projektikoordinaattoria, jotka muun muassa rakentavat harrastuslukujärjestyksen ja ovat yhteydessä koulujen yhteyshenkilöihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen.

Kaupungin perusopetuksen aluepäällikkö Kimmo Mustonen sanoo, että mallin aloitus on onnistunut hienosti. Vaikka koronan takia harrastamisessa päästiin kunnolla vauhtiin vasta syksyllä, palaute on ollut kiittävää.

Tosin ala-asteilla harrastaminen alkoi jo keväällä, yläasteet tulivat mukaan syksyllä.

– Rehtoreilta on tullut viestiä, kuinka samanhenkiset oppilaat ovat löytäneet toisensa harrastuksissa ja uusia ystävyyksiä on päässyt syntymään. Tällaisella toiminnalla on iso ja pitkäkantoinen merkitys. Se tarjoaa kokonaisvaltaista hyvinvointia lapsille ja perheille, Mustonen kertoo.

Seuraava askel on saada mukaan myös kaupungin alueella toimivat sopimus- ja yksityiskoulut. Kaikkiaan 29 koulua liittyy mukaan harrastamisen malliin vuodenvaihteen jälkeen.

Parkouria, koodausta ja kokkausta

Mitä peruskoululaiset sitten iltapäivisin harrastavat? Sippola kertoo, että kouluille tarjotaan harrastuksia, jotka voivat olla kulttuurisia, liikunnallisia ja digitaalisia tai muita harrastuksia, kuten ruoanlaittoa ja eläinharrastusta.

600 viikkotunnista kulttuuria on 279 tuntia ja liikuntaa 113 tuntia. Loppuun kuuluu vaikkapa koodausta ja pelisuunnittelua.

Esimerkiksi Kontulan ala-asteella iltapäivien harrastuksia ovat muun muassa elokuva ja animaatio, parkour ja eläimet.

Puistopolun peruskoulussa taas esimerkiksi tutustutaan bändisoittamisen saloihin sekä hankitaan lihaskuntoa ja voimaa.

Peruskouluissa myös kokataan, koodataan, kuvataiteillaan, pelataan korista ja futista, valokuvataan sekä tutustutaan sirkukseen.

Työtilaisuuksia lukuisille toimijoille

Harrastukset rahoitetaan julkisin varoin ja niiden järjestäjät kilpailutettiin. Mukaan osallistujiksi kaupunki toivoi seuroja, yhteisöjä ja yrityksiä pienistä yhden ihmisen toiminimistä isompiin yrityksiin.

Uusi kierros on parhaillaan menossa, ja mukaan toivotaan jälleen uusia toimijoita omine osaamisineen, jotta lapsille ja nuorille voidaan tarjota enemmän ja yhä monipuolisempia harrastuksia.

– Kilpailutukset on tarkoitus järjestää jatkossa lukuvuosittain. On todella hienoa, että pääsemme tarjoamaan samalla töitä eri alojen toimijoille, Sippola mainitsee.

Tarkoitus on tehdä harrastamisen hankinnoista mahdollisimman jouhevia, mutta julkisissa hankinnoissa on oma byrokratiansa, josta ei täysin päästä eroon.

Mustonen kertoo, että toiminta kouluilla on kiinnostanut alan toimijoita paljon. Töitä onkin tarjolla, jopa niin paljon, että esimerkiksi ruoanlaittoa järjestävät toimijat olivat loppua kesken. Kokkaus haluttiin mukaan niin monen koulun iltapäivään.

Eri toimijoita on mukana nykyisellään yli 60.

Harrastusten toteuttajilta on tullut paljon kiitosta. He ovat hyvillään siitä, että nyt rakennetaan pysyvää mallia. Työmahdollisuuksia on toisin sanoen myös tulevaisuudessa.

– Kiitosta on tullut myös tilaisuudesta päästä toteuttamaan uusia tapoja kaupungin sopimustoimittajana toimimisessa, Sippola kertoo.

Noin 600 viikoittaisen harrastustunnin järjestely on oma työnsä. Opettajat sekä muu koulujen henkilökunta voi keskittyä omaan työhönsä, sillä harrastukset koordinoidaan kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta. Sen kautta kulkee myös harrastusten rahoitus.

– Kouluilla on omat yhteyshenkilönsä, ja koulut antavat harrastamista varten tilansa käyttöön. Viestintä vanhemmille kulkee Wilma-viestinä, mutta muutoin harrastamisen ei ole tarkoitus tuoda kouluille lisätyötä, Sippola kertoo.

Laadukkaita harrastuksia

Yksi tärkeä periaate on, että harrastukset ovat laadukkaita. Tärkeä tavoite on ollut myös saada mukaan peruskoululaisia, joilla ei ole yhtään harrastusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mukana voisi olla myös aktiivisesti harrastavia lapsia ja nuoria.

Vanhemmilta on kuulunut kiitosta siitä, ettei uusi harrastus vaadi lasten kuskaamisia.

Harrastamisen aikana tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Uudet tuttavuudet ovat erityisen merkityksellisiä, jos ystäviä ei ole löytynyt omasta luokasta. Osalla taas voi vahvistua suomen kielen taito.

Mieluisalla harrastuksella voi olla iso vaikutus identiteetin vahvistamiseen, taitojen kasvattamiseen ja onnistumisen kokemuksiin.

– Harrastaminen on todella vahvaa ennaltaehkäisevä työtä ja aina halvempaa kuin korjaava työ, Sippola sanoo.

Jo saadut kokemukset ainakin palautteen perusteella kertovat, että harrastamisen aloittamisessa kaikki voittavat.

Tutkimuksissa on huomattu, että helsinkiläislapset, joilla on viikoittainen harrastus, kokevat muita harvemmin yksinäisyyttä, koulustressiä, nukkumisvaikeuksia, mieliala-ailahteluita ja koulukiusaamista.

Sippola kertoo, että kaikkein hienointa on kuulla kiitosta lapsilta ja nuorilta. Heiltä tulleessa palautteessa on kiitetty muun muassa sitä, että harrastukset ovat ilmaisia. Samalla on huomautettu, ettei kaikilla perheillä ole varaa ylimääräisiin maksuihin.

Yhdessä yläasteen oppilaan palautteessa kiitetään, kuinka elämän ehkä tähänastisista päätöksistä paras on ollut lähteä koululla mukaan kuvataideharrastukseen.


Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Antero Aaltonen / Leonatan Oy


  • Harrastamisen Suomen malli on opetus- ja kulttuuriministeriön avustama hanke, lisäksi kaupunki rahoittaa toimintaa.
  • Helsingin kaupunki on sitoutunut rakentamaan koulupäivän jälkeisestä maksuttomasta harrastamisesta pysyvän toimintamallin.
  • Kaupungin tavoite on lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksien parantaminen ja tietoisuuden lisääminen oman alueen vapaa-ajan toiminnoista.
  • Tavoitteen edistymistä seurataan kaupunkistrategian mittarilla, jonka tietolähteenä on THL:n kouluterveyskysely.