Liikennesuunnittelijat Sakari Metsälampi ja Alexandra Arppe. Kuva: Petja Partanen

Jätkäsaaresta tulee ratikkakaupunki

Toukokuussa 2021 raitiovaunut pääsevät uutta Atlantinsiltaa pitkin Jätkäsaaren kiertävälle ympyräreitille. Vuonna 2024 Jätkäsaaren raitioliikenne on tiheää: vaunuja lähtee keskimäärin kolmen minuutin välein.

Jätkäsaaren tuleva raitiolinjasto on HSL:n joukkoliikennesuunnittelijoiden työtä. Suunnittelijat Alexandra Arppe ja Sakari Metsälampi saivat juuri vahvistuksen, että heidän toukokuulle 2021 kaavailemansa linjastouudistus on aikataulussa. Uusi Atlantinsilta ja sen kiskot ovat tuolloin valmiina, ja raitiovaunuliikenne koko Jätkäsaaren kiertävällä ympyräreitillä käynnistyy. Se on melkoinen hyppäys kohti oikeaa ratikkakaupunkia.

– Jätkäsaaren raitioliikenne paranee huomattavasti ensi toukokuussa, kun linja 9 pääsee uutta Atlantinsiltaa Länsiterminaalille, Sakari Metsälampi kertoo. 

Raitiolinjaston rakentaminen uudelle alueelle on melkoinen palapeli. Raitiokaupunkia on rakentamassa moni osapuoli: Helsingin kaupunki päättää minne raiteet vedetään, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL suunnittelee liikenteen ja aikataulut, HKL taas rakentaa raiteet ja liikennöi ratikoita. Tarvitaan suunnittelua, sopimista, koordinointia – ja lukemattomia kokouksia.

– Me valvomme kokouksissa raitioliikenteen etua, joukkoliikenneorganisaatio kun olemme, kertoo Metsälampi.

Suunnittelijoiden asiantuntemukselle on käyttöä, kun Jätkäsaaren raiteita, pysäkkejä, kääntöpaikkoja ja sähköistystä rakennetaan. Esimerkiksi Länsiterminaalin uusi pysäkki oli alkuperäisissä suunnitelmissa vain yhden vaunun mittainen.

– Näin liikenteen suunnittelijana heti, ettei se olisi toiminut, Alexandra Arppe kertoo.

Nyt rakenteilla olevasta pysäkistä onkin tulossa kahden vaunun mittainen. 

Kaikki vievät keskustaan

– Jätkäsaaren liikenteessä suurin tyytymättömyyden aihe ovat Länsiterminaalin suuret hetkittäiset matkustajapiikit, kertoo Metsälampi.

Toukokuusta alkaen asukkaita närästävät ruuhkat purkautuvat nykyistä nopeammin, sillä linjat 7 ja 9 liikennöivät Länsiterminaalista varhaisaamusta alkuiltaan 10 minuutin vuorovälein.

– Eikä ole väliä kumpaan suuntaan lähtevään ratikkaan hyppää, aina päätyy keskustaan, Arppe muistuttaa.

Suunnittelijoiden katseet ovat kuitenkin jo vuodessa 2024. Suunnilleen silloin linjaston pitäisi olla lopullisessa muodossaan: raitiovaunujen tarvitsemat päätepysäkkien kääntöpaikat ovat valmiina, ja nopean yhteyden Ruoholahden metroasemalle tarjoava 8-ratikka ajaa sekin Länsiterminaalille. Tuolloin Jätkäsaari on kiinteä osa nykyistä ratikkakaupunkia – tosin vähän naapurikaupunginosia parempana versiona.

– Uutena alueena Jätkäsaaressa on hirveän hyvät edellytykset nopealle ja sujuvalle ratikkaliikenteelle. Ratikoille on omat kaistat, eikä siellä ole vanhan kantakaupungin tapaan hitaita katuja tai raiteille pysäköityjä autoja, Alexandra Arppe kertoo.

Myös kävelymatka lähimmälle raitiopysäkille on lyhyt Jätkäsaaren joka kolkalta.

Vuonna 2024 Länsisatamasta lähtee kaikkiaan 18 raitiovaunuvuoroa joka tunti, siis keskimäärin yksi ratikka kolmen minuutin välein. Metsälampi toivoo, että hulppea ratikkatarjonta houkuttelee raiteille nekin alueen asukkaat, jotka ovat kartelleet laivamatkustajien täyttämiä nykyvuoroja. Parhaassa tapauksessa raiteille saadaan myös osa sataman nykyisestä henkilöautoliikenteestä. Näin saataisiin helpotusta myös Jätkäsaaren autoruuhkiin.

Lopullista linjastoa varten pitää vielä sovittaa monta palasta yhteen. Suunnittelijat eivät vielä uskalla luvata lopullisen linjaston avajaisten tarkkaa ajankohtaa. Suurin kysymysmerkki on, milloin päästään rakentamaan uudet kääntöpaikat Bunkkerin edustalle ja Atlantinkadun varteen.

– Molempien aikataulu on vielä avoin, ne riippuvat ympäristön rakennushankkeista, Metsälampi kertoo.

Hernesaari saa oman ratikan

Hernesaaressa omaa raitiolinjaa odotetaan jo malttamattomina. Raiteiden rakentaminen kohti Hernesaaren kärkeä etenee muun rakentamisen mukana, mutta ensi vaihe Eiranrantaan näyttää jo valmiilta.

– Sähköistys puuttuu vielä, Alexandra Arppe kertoo.

Kun Hernesaaren 6-linja ensi keväänä aloittaa, päättyy samalla nykyisen 6T:n liikennöinti. Tämä harmittaa Bulevardin suuntaan kulkevia Jätkäsaaren asukkaita. Suunnittelijat lupaavat seurata tilannetta. Seurannassa on myös Hernesaaren asukasmäärän kasvu. Tulevaisuudessa alueella voi olla tarvetta toisellekin raitiolinjalle. 

Kun Jätkäsaaren ja Hernesaaren raitioliikenne käynnistyy toden teolla, aluetta palvelee peräti neljä kantakaupungin kymmenestä raitiolinjasta.

- Se mahdollistaa autottoman elämäntavan, aivan kuten ydinkeskustassa nykyisin, Metsälampi pohtii.

Raitiovaunut pärjäävät HSL:n asiakastyytyväisyyskyselyllä hyvin. Viime vuonna niiden arvosana oli kaikista liikennemuodoista korkein.

Liikenteen suunnittelijoita menestys ei yllätä. Ratikkakyyti on mukavaa ja niiden linjastot ovat matkustajille selkeitä.

– Ratikat ovat stadin symboleita, Sakari Metsälampi toteaa.

– Ja osa kaupungin historiaa, Alexandra Arppe säestää.

Ja tulevaisuutta. Raideliikenne elää uutta kukoistusta. Nyt raiteita rakennetaan Helsingin lisäksi Tampereella ja suunnitellaan Turkuun.

Kuva yllä: Jätkäsaaren ja Hernesaaren raitiotielinjat vuonna 2021.

Kuva yllä: Jätkäsaaren ja Hernesaaren raitiotielinjat vuonna 2024.


Teksti: Petja Partanen

Artikkeli on julkaistu alun perin Jätkäsaari-Ruoholahti -lehdessä 8.10.2020.

Uutisen pääkuva: Petja Partanen.

Pääkuvan kuvateksti: Tulevaisuudessa Jätkäsaarta ja Hernesaarta palvelevat 6, 7, 8 ja 9-linjat ajavat 10 minuutin vuorovälein aamusta iltamyöhään. “Jätkäsaari on rakennettu joukkoliikennesaareksi”, suunnittelijat Alexandra Arppe ja Sakari Metsälampi toteavat.