Suoraan sisältöön
A A A
Havainnekuva Bunkkerista.

Kaupunginhallitus esittää Jätkäsaaren Bunkkerin myymistä SRV Rakennukselle

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Jätkäsaaren Bunkkerin kiinteistön myymistä sekä liikunta-, uimahalli- ja asuntohankkeen totuttamiseen liittyvän sopimuskokonaisuuden hyväksymistä noin 22,7 miljoonan euron kauppahinnalla SRV Rakennus Oy:lle.

Vuonna 1972 kappaletavaravarastoksi rakennetun Bunkkerin koko on 38 800 m2 ja se on muunneltavissa asuinalueen palvelutoiminnan käyttöön. Kaupunginvaltuusto valitsi toukokuussa 2016 SRV Rakennus Oy:n Bunkkerin hankekokonaisuuden toteuttajaksi, mutta Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksen syyskuussa 2017. Päätöksessään hallinto-oikeus katsoi, että vaikka hankkeeseen kuuluvat liikunta- ja uimahallitilat olivat merkittävässä osassa, olisi siinä pääasiallisesti ollut kuitenkin kyse kiinteistön ja asuinrakennusoikeuden myymisestä. Kuntalain mukaan kiinteistön markkina-arvo olisi pitänyt arvioituttaa puolueettomalla arvioijalla.

Oikeuskäsittelyn vuoksi Länsisataman Jätkäsaaren Bunkkerin toteuttaminen on viivästynyt, mutta liikuntatilojen ja uimahallin saaminen alueelle on edelleen tarpeellista. Arvioiden mukaan alueella asuu 2020-luvun puolivälissä noin 17 000 asukasta. Liikuntatilat palvelisivat tulevan peruskoulun lisäksi myös eteläisen ja läntisen Helsingin asukkaita. Liikuntatilojen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2021 ja uimahallin vuonna 2022. Hankesuunnitelman mukaan kaupunki vuokraisi liikunta- ja uimahallitilat 25 vuodeksi.  Asuntoja Bunkkerin hanke sisältäisi 20 500 k-m2.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti Bunkkerin hankekokonaisuuden tarkoituksenmukaiseksi toteuttamisvaihtoehdoksi nousi yksityisoikeudellinen kiinteistökauppa. SRV Rakennus Oy:llä on edellytykset jatkaa hankkeen toteuttamista kaupungin aiemman hyväksymän tarjouksen pohjalta. Tämä luo edellytykset hankkeen nopealle toteutukselle. Bunkkerin kiinteistön myymisestä ja siihen liittyvän sopimuskokonaisuuden hyväksymisestä päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto.

Kaupunkistrategian toteutumista mitataan 

Helsingin kaupunkistrategian toteutumista päätettiin seurata 49 mittaria käsittävän mittariston avulla. Näistä 26 liittyvät kestävän kasvun turvaamiseen ja 16 mittaria uudistuviin palveluihin. Seitsemällä mittarilla seurataan taloudenpitoa. Osassa mittareista huomio on kiinnitetty myös heikommassa tai haavoittuvammassa asemassa oleviin ryhmiin, koska näiden tekijöiden huomioiminen on kaupunkistrategian toteuttamisen kannalta erityisen tärkeää. Mittaristoon sisältyy 16 kehitettävää mittaria, jotka ilmaisevat asukas-, asiakas- ja käyttäjäkokemusta tai -tyytyväisyyttä, alueellista eriytymistä, liikkumista, kaupunkirakenteen toiminnallisuutta, maahanmuuton työperäisyyttä ja digitaalisuutta. Edellä mainittuihin ei ole aiemmin ollut olemassa hyväksi koettuja tai yhtenäisiä mittareita tai niiden ilmentämiseen ei ole olemassa valmiita tilastoja tai tutkimuksia. Strategiamittaristosta päätettiin esittelijän muuutetun ehdotuksen mukaan, joka tässä liitteessä

Mittareilla seurataan kaupunkitoimintojen ja strategian keskeisimpiä tekijöitä ja ne on luokiteltu strategian teemakokonaisuuksien – Kestävän kasvun turvaaminen, Uudistuvat palvelut ja Vastuullinen taloudenpito – mukaisesti. Kaupunkitasolla mitataan muun muassa kaupunkirakenteen toiminnallisuutta, yleistä turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä lasten ja nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Kaupunginvaltuusto päätti, hyväksyessään syyskuussa 2017 kaupunkistrategian vuosille 2017-2021, että strategian toteuttamista arvioidaan ja seurataan osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa.

Johtamisjärjestelmän toimivuutta tutkitaan

Myös kaupunkiorganisaation toimivuutta tutkitaan. Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin toimivuudesta tehdään tutkimus, jotta nähdään miten kesäkuussa 2017 aloittanut johtamisjärjestelmä toimii ja ovatko uudistuksen tavoitteet toteutuneet. Arviointi esitetään valtuustolle valtuustokauden puolivälissä. Kaupunginhallitus myönsi arviointia varten kuluvalle vuodelle 80 000 euroa. Arvioinnin kokonaiskustannukset vuosille 2018–2020 ovat noin 250 000 euroa.

 Kaupunginhallitus jätti 12.3.2018 pidetyssä kokouksessaan pöydälle päätöksen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen myönnettävästä viiden miljoonan euron määrärahasta. Myös Raitioliikenteen kehittämisohjelma jätettiin pöydälle.

Kaikki kaupunginhallituksen päätökset ovat luettavissa täällä.

JAA