Mies ja koira. Kuva Helsinki Marketing, Jussi Hellsten.

Liukas katu tai kaverin puute – jarrut pois ikäihmisten liikkumiselta

Liian harva oivaltaa, että liikunnasta saataviin hyötyihin pääsee käsiksi lisäämällä liikkumista osaksi jokapäiväistä elämää.

Näin sanoo kaupungin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen.

Liikkeelle lähtemättömyyden syitä on selvitetty ja nyt tiedetään, että jarruna voi olla esimerkiksi liukas katu, levähdyspaikan tai kaverin puute, toimintakyvyn aleneminen tai se, ettei tietoa palveluista löydetä. Näitä jarruja poistetaan nyt yksi kerrallaan.

Kaupunki pitää ikäihmisten liikkumista ja liikkeelle lähtöä niin tärkeänä, että se on kirjattu vuonna 2021 sitovaksi talousarviotavoitteeksi. Senioreiden hyvinvoinnin vahvistamisesta ja toimintakyvyn parantamisesta liikkumisen avulla on raportoitava säännöllisesti kaupunginvaltuustolle.

Liikkuminen on myös arkisia askareita

Ikäihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia. Paajanen sanoo, ettei ole yhtä keinoa liikkumisen esteiden purkamiseen.

Edelleen elää vahvana mielikuva, kuinka liikkumattomuus ratkeaa liikunnalla: mennään kuntosalille tai lenkkeilemään pururadalle. Niin tärkeitä kuin ne ovatkin, todellisuudessa liikkuminen on paljon muuta kuin vapaa-ajan harrastus. Se on myös arkisia askareita, vaikka siivoamista tai rappusten nousua.

Paajasen mielestä on tärkeää, että nyt sanotaan ääneen, kuinka tärkeää ikääntyneiden liikkuminen ja liikkeelle lähteminen ovat. Se kertoo samalla arvostuksesta: haluamme, että teidän elämänne on toimintakyvyn säilyessä hyvää, itsenäistä ja kokemuksia täynnä.

Tiedon parempaa hyödyntämistä

Mistään täysin uudesta jutusta ei tietenkään ole kyse. Katuja on aurattu ja hiekoitettu ennenkin, penkkejä levähdyksiä varten on ollut aina. Kaupungin palveluissa on otettu huomioon hyvin erilaiset toiveet, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa kotihoidon asiakkaiden kanssa on vuosien ajan tehty liikkumissopimuksia.

Paajasen mielestä nyt kun tavoitteet ja toimenpiteet on järjestelmällisesti ja yhteisesti kirjattu, ymmärrys liikkumisen lisäämisen merkityksellisyydestä kasvaa entisestään, samoin yhteistyö liikkumisen lisäämiseksi.

Häntä on ilahduttanut, että taustalla tapahtuu samaan aikaan myös paljon muuta. Ikääntymisestä tulee koko ajan lisää tutkimustietoa, mitä ajetaan ristiin kaupungin palveluista saatavan tiedon kanssa.

Tieto auttaa saamaan selville esimerkiksi, kuinka aktiivisesti ikääntyneitä innostetaan liikkumaan kirjastoissa tai missä kaupunki ylipäätään kohtaa heitä ja kuinka usein.

Hieno esimerkki on myös liikkumissopimus, jonka käyttöönottoa laajennetaan ja ulotetaan kaupungin kaikkiin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden palveluihin.

Liikkumissopimus on yksilöllinen suunnitelma omien voimavarojen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Laadukkaampaa elämää

Myös erityssuunnittelija Tarja Saarinen kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalta kiittää koko kaupunkiorganisaation yhteisiä tavoitteita ja rakenteita. Asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia on tietenkin edistetty ammoisista ajoista, mutta nyt toiminnalla on yhteinen pohja sekä enemmän tietoa.

Tiedosta ja asiantuntemuksesta oli paljon hyötyä jo pandemian alussa viime keväänä, kun heräsi huoli ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn heikkenemisestä. Huoleen puututtiin sen vaatimalla vakavuudella ja innolla.

– Kotihoidossa oltiin arjen liikkumisen edistämisessä monia muita palveluja valmiimpia liikkumissopimuksen ansiosta, ja sen käyttöä on ryhdytty järjestelmällisemmin vahvistamaan muissakin Soten palveluissa. Lisäksi digitaalisia palveluja ja viestintää vahvistetaan.

Myös Saarinen nostaa esiin ikäihmisten erilaiset tilanteet. Yhdessä asiakkaan kanssa mietitään, mikä auttaisi juuri hänen toimintakykynsä säilyttämisessä ja parantamisessa.

Saarisen mielestä puheen siirtyminen liikunnasta liikkumiseen on huojentavaa. Askeleita tulee kodinaskareissa ja kauppareissulla. Hänen mielestään on tärkeää, että liikkumisesta viestittäessä korostetaan fyysisen toimintakyvyn merkitystä laajemmin hyvinvointiin, mieleen ja sosiaalisuuteen – laadukkaaseen elämään.

Soten ammattilaiset ovat avainasemassa viestiä viedessään. Saarinen sanoo, että kun he itse arvostavat liikkumista, myös viestiminen asiakkaille on uskottavampaa. Kaupunki kiinnittää järjestelmällisesti huomiota henkilöstönsä hyvinvointiin ja aktiivisuuteen.

Soten ammattilaisia ei jätetä ikäihmisten liikkumiseen houkuttelussa yksin. Saarinen kiittää esimerkiksi yhteistyötä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Yhteisillä foorumeilla syntyy hyvää keskustelua ja ideoita.

Tanssia alkajille ja konkareille

Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpito on myös työväenopiston työtä. Koulutuspäällikkö Jonna Martikaiselle ikäihmisten liikkeelle houkuttelu on tuttu juttu.

Hän muistuttaa, että vapaan sivistystyön perustehtävä on lisätä ihmisten fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Eritasoisia ja monipuolisia liikuntaohjelmia on ollut opistossa kautta sen historian.

Kaupungin strateginen tavoite lisätä liikkumista on Martikaisen mielestä kuitenkin terävöittänyt myös työväenopiston toimintaa, erityisesti liikkumisen pariin hakeutumista.

– Olemme tehneet liikkumisen kursseille tasokuvaukset 1–3, joissa otetaan huomioon kursseilla tarvittavat taidot ja kuormittavuus.

Nyt esimerkiksi tanssista kiinnostunut voi miettiä, pitäisikö aloittaa helpoimmista kursseista vai mennä saman tien kovempikuntoisten taitajien joukkoon.

– Tarjontaa on laajennettu joukkuepeleihin ja ulkoliikuntaan. Kursseilla ei ole ikärajoituksia, sillä 65-vuotias voi olla timmissä kunnossa ja häntä nuorempi tarvita verkkaisempaa aloitusta.

Myös verkko-opetusta on lisätty, mikä on korona-aikaan ollut tarpeellista ja auttanut isoa joukkoa säilyttämään rakkaan harrastuksen.

Vaikka kaikki tieto on ja menee yhä vahvemmin verkkoon, työväenopistossa pidetään edelleen kiinni paperisesta opinto-oppaasta. Kaikki sen tiedot ovat toki myös netissä.

Toiveita kuullaan

Aktiivisimmat ihmiset valitsevat kurssinsa hyvissä ajoin etukäteen ja liikkuvat räntäsateesta välittämättä. Iso kestokysymys kuuluu, kuinka mukaan saadaan vaikeasti tavoitettavat kohderyhmät.

Martikainen pohtii, että heitä varten on mietittävä hakevaa toimintaa, mentävä paikkoihin, joissa ihmiset muutoinkin ovat. Soten palvelut ovat hyvä mahdollisuus, samoin kirjastot tai tapahtumat.

– On tärkeä kuunnella ja ottaa huomioon toiveet. Pyydämme jokaisen kurssin jälkeen palautetta ja toivomme, että ideoita esitetään ja ehdotetaan.

– Yksi tuoreita kurssi-ideoita on seniorilta saamamme polkupyöräilyn opetuksen peruskurssi. Se oli aika yllättävä mutta meillä nyt harkinnassa.

Kilometrin sijaan viisi

Pyöräilyliikenteen koordinaattori Oskari Kaupinmäki suosittelee lämpimästi pyöräilyä ikääntyneillekin. Kaupungin pyöräilyverkostoa kehitetään kaiken aikaa.

Kaupungin periaate on, että kaikenikäiset ja -kykyiset pääsevät liikkumaan kaupungissa helposti. Autoliikenteen keskelle ei tarvitse vilkkailla kaduilla mennä, kun kävelyä ja pyöräilyä varten on omat hyväkuntoiset reittinsä.

– Pyöräillessä toiminta-alue laajenee. Ikäihmisen liikkumisen säde on kävellen alle kilometrin mutta pyörällä jo 3–5 kilometriä.

Tavoitteena on, että Helsingistä tulee kaikenikäisten ja -kykyisten pyöräilykaupunki myös ympäri vuoden. Tehostettua talvihoitoa on nykyään noin 60 kilometrin verran, ja tätä on tarkoitus laajentaa 150 kilometriin.

Kaupinmäki toivoo, että meillä päästäisiin samaan kuin Hollannissa. Sikäläisten kuulee sanovan, että he ovat liian laiskoja kulkemaan autolla lyhyitä matkoja. Parkkipaikan hakeminen on työlästä, mutta pyörällä pääsee helposti perille saakka.

Helsingissä kantakaupungin alueella on laskettu, että kolmen kilometrin matkalla pyörä on autoa nopeampi, ja monella suunnalla ollaan tasoissa viidessäkin kilometrissä.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Helsinki Marketing / Jussi Hellsten


Näin ikäihmisten liikkumisen ja liikkeelle lähtemisen mahdollisuuksia parannetaan:

  • Laajennetaan liikkumissopimuksen käyttöä kaikkiin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden palveluihin (seniorikeskukset, sairaalat, kotihoito, kuntouttava arviointiyksikkö ja asiakasohjaukset sekä gerontologisen sosiaalityön yksiköt), tavoitteena on 70 prosentin käyttöönottoaste.
  • Lisätään etäpalveluiden käyttöä tuottamalla tuettuja etäryhmiä kotihoidon ja palvelukeskusten asiakkaille, käynnistämällä geriatrian poliklinikan etäkuntoutuspilotti ja lisäämällä henkilökunnan osaamista asiakkaiden etäpalveluun ohjauksessa ja motivoinnissa.
  • Vahvistetaan Stadin Seniori-infon verkkosivuston ja Seniori-infon neuvontapalvelun edellytyksiä antaa liikkumiseen kannustavaa tietoa ja ohjausta.
  • Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä tehostetun talvikunnossapidon avulla.
  • Lisätään penkkien määrää.
  • Laaditaan ja toteutetaan priorisointi- ja toteuttamisohjelma pyöräliikenteen kantakaupungin tavoiteverkolle ja baanaverkolle.
  • Kehitetään työväenopiston ikäihmisille suuntaamaa liikuntakurssitoimintaa vakiinnuttamalla taito- ja vaativuustasot. Parannetaan myös ikäihmisille suunnattua viestintää ja etäpalveluiden tarjontaa.
  • Selkeytetään kaupungin toimialojen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin työnjakoa ja lisätään yhteistyötä ikäihmisten liikkumiseen ja liikuntaan liittyvässä neuvonnassa, asiakasohjauksessa ja palvelutuotannossa.
  • Toteutetaan ikäihmisten liikkumista tukeva monikärkinen markkinointiviestintäkampanja.
  • Toteutetaan eri Helsingin asuinalueille suuntautuva palvelutorikiertue.
  • Lisätään vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia sekä kaupungin, kulttuurikentän että kansalaisyhteiskunnan tuottamissa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluissa.
  • Tuotetaan etäpalvelukokeiluja ikääntyneille ja arvioidaan niiden tavoitettavuus ja vaikutukset.
  • Lisätään ikääntyneille kiinnostavia ja suunnattuja kulttuuripalveluja kaupungin ja kulttuurikentän yhteistyönä hyödyntämällä kaupungille osoitettuja valtionperintörahoja.
  • Palkataan lisää nuoria ikääntyneiden asiointi- ja kotiavuksi.