Ravinnepäästöjen kompensaatiolla lisää vauhtia Itämeren suojeluun

Paikallistason Itämeri-paneeli esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön ravinnepäästökompensaatio keinoksi, jolla vähennetään Itämeren rehevöitymistä. Paneeli pitää merkittävänä Suomen hallituksen päätöstä esittää Itämeren suojeluun lisärahoitusta ja käynnistää uusi ohjelma Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi. Näin toteaa Itämeri-paneeli ensimmäisissä kahdessa kannanotoissaan, joista paneeli päätti kokouksessaan 28.11.2018.

Helsingin ja Turun kaupunkien aloitteesta perustettu paikallistason Itämeri-paneeli kokoaa toimijoita edistämään Itämeren suojelua paikallisella tasolla.

Yhdyskuntajätevesien ravinnepäästöjen vapaaehtoinen kompensoiminen on uusi keino saada nopeasti ja kustannustehokkaasti hyviä tuloksia aikaan vesiensuojelussa. Ravinnekompensaatio tarkoittaa sitä, että jätevedenpuhdistamo ohjaa resursseja esimerkiksi toisen puhdistamon käyttöön, jotta sinne voidaan hankkia tekniikkaa ja kemikaaleja vähentämään ravinnepäästöjä.

- Jätevedenpuhdistamo voi kompensoida puhdistuksesta jälkeen jäävää kuormitusta osittain tai kokonaan vähentämällä kuormitusta muualla. Tämä on taloudellisesti järkevää, koska monien Itämereen jätevesiä laskevien jätevedenpuhdistamoiden puhdistusaste on jo nyt niin korkea, että puhdistustehon nostaminen ei ole kustannustehokasta, kertoo paneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen.

Toisaalta on paljon toimijoita, joilla olisi mahdollisuus vähentää kuormitusta, jos toimenpiteiden ja tarvittavan puhdistusteknologian rahoittamiseksi saataisiin yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoinen ravinnepäästöjen kompensaatio on yksi keino saattaa nämä kaksi toimijaryhmää yhteen.

Helsinki kokeili yhdyskuntajätevesiin jäävän fosforin neutralointia ensimmäisenä Euroopassa

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vesihuolto on ensimmäinen Suomessa, joka on kompensoinnin avulla päässyt fosforineutraaliksi Helsingin kaupungin jätevesikuormituksen osalta. Kompensoinnin avulla on onnistuttu vähentämään ravinnepäästöjä muualla Itämeren ympäristössä sijaitsevissa kuormituslähteissä. Nyt monet muutkin toimijat ovat tekemässä samaa. Itämeri-paneeli toivoo, että ravinnepäästöjen kompensaatio laajenisi Itämeren alueella.

Suomi on toistaiseksi ollut passiivinen vapaaehtoisten suojelutoimien edistämisessä. Kysyntää uusille vesiensuojelun mekanismeille, kuten ravinnepäästökompensaatioille, kuitenkin on.

Paikallinen Itämeri-paneeli suosittaa, että

•                     luodaan laskentaperiaatteet kompensaatioiden määrittelyyn

•                     rakennetaan toimiva konsepti, jotta kompensaatioiden kysyntä ja tarjonta kohtaisivat

•                     luodaan sertifikaatti, jossa riippumaton taho todentaa kuormitusvähennyksen

Samalla kun paikallinen Itämeri-paneeli korostaa tarvetta normiohjauksen jatkuvaan kehittämiseen, paneeli kiirehtii ympäristöministeriötä ryhtymään pikaisiin toimiin vapaaehtoisten ravinnepäästökompensaatioiden edistämiseksi.

Itämeren suojelun lisäpanostukset käytettävä täysimittaisesti ja kustannustehokkaasti

Suomen hallitus päätti syyskuussa 2018 Itämeren suojelun kehyksestä, josta varoja vuosittain kohdennetaan eri kohteisiin. Budjettikehyksen määräraha vuosille 2019-2021 on yhteensä 45 miljoonaa euroa. Vuodelle 2019 hallitus esitti Itämeren ja sisävesien suojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta, joka kanavoidaan muun muassa maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen, tutkimusalus Arandan käytön vahvistamiseen ja kaupunkivesien kestävän käsittelyn edistämiseen.

Itämeri-paneeli pitää hallituksen päätöstä merkittävänä ja tärkeänä. Ohjelma on linjassa esimerkiksi Ruotsissa viime vuosina tehtyihin vesiensuojelun lisäpanostuksiin.

Itämeri-paneeli pitää tärkeänä, että rahoitus kohdistetaan suojelutoimiin mahdollisimman tehokkaasti siten, että samalla tuetaan paikallistoimijoita niiden vesiensuojelutyössä. Samalla on tärkeää voimistaa laaja-alaisesti ja kattavasti edellytyksiä meren tutkimukselle, korkeimmalle opetukselle ja meriekosysteemin tilan seurannoille sekä turvata Arandan laaja-alainen käyttö. 

Itämeri-paneeli korostaa, että tutkimusinfrastruktuuri tulee nähdä laajasti tutkimuslaitokset, kuntasektorin, yritykset ja muut yksityiset toimijat kattavana. Mahdollisuuksia uusien teknologioitten käyttöönottoon ja hyödyntämiseen tutkimuksessa ja vesien tilan seurannassa tulee edistää.

Peltojen kipsikäsittely aloitettava heti

Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosissa Itämeren vesiekosysteemien tila on heikoimpien joukossa eteläisimmän Itämeren lisäksi. Itämeren tilaa parhaiten edistävät paikalliset toimenpiteet valuma-alueilla, joilla on suora ja merkittävä vaikutus näihin alueisiin. Peltojen kipsikäsittely vesiensuojelun keinona tulisi toteuttaa Saaristomeren valuma-alueella kipsille soveltuvilla pelloilla heti. Tämä vähentäisi Saaristomereen päätyvää fosforikuormaa 100 tonnilla.

Kustannustehokkaita toimenpiteitä ja kohteita haettaessa tulee arvioida keinoja, joilla vähennetään kerralla useampaa kuormittavaa ainesvirtaa (ravinteet, haitalliset aineet, muovi, orgaaninen aines). Lopullinen tavoite on kustannustehokas vesiekosysteemin tilan ja terveyden parantaminen, joka todennetaan monipuolisella seurannalla.

 

Helsingin ja Turun kaupunkien aloitteesta perustettu paikallistason Itämeri-paneeli kokoaa toimijoita edistämään Itämeren suojelua paikallisella tasolla. Itämeri-paneeli edistää yhteiskunnallista keskustelua, tekee aloitteita ja aktivoi suomalaisia Itämeren ja lähivesien suojeluun.


Linkit:

Paikallistason Itämeri-paneeli

Linkit kannanottoihin:

Ravinnepäästöjen kompensaatioista vauhtia Itämeren suojeluun (28.11.2018)

 

Itämeren suojelun lisäpanostukset täysimittaisesti ja kustannustehokkaasti vesistöjemme tilan parantamiseksi (28.11.2018)


JAA