Meri Mathlin. Kuva: Kirsi Riipinen.

Hiilineutraalin Helsingin tekijät: Meri Mathlin tuo ilmastoystävällistä ruokaa Palvelukeskus Helsingin ruokalistoille

Meri Mathlinin työn yksi tärkeä tavoite on vähentää punaisen lihan osuutta Palvelukeskus Helsingin aterioilla ja lisätä kasvisten osuutta. Työ on pitkäjänteistä, sillä jotta ateriat maistuvat, muutokset eivät voi olla kerralla liian suuria.

Suunnittelija Meri Mathlin kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin Turun kaupungin ateriapalveluiden päästöjen aiheuttajia. Siinä huomattiin, että ruoasta itsestään aiheutuu 84 prosenttia kaikista ateriapalveluiden päästöistä. Ruokahävikki oli kakkonen 10 prosentin kokonaispäästöjen osuudella.

– Sillä mitä syödään, on todellakin merkitystä, Mathlin tiivistää.

Mathlin työskentelee Palvelukeskus Helsingin kehityspalvelut-yksikössä tehtävänään erityisesti vastuullisuusasiat.

Lisää ilmastoystävällistä ruokaa

Palvelukeskus Helsinki vastaa neljän Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toimenpiteen toteutumisesta. Niistä ensimmäinen on ilmastoystävällisten ruokien lisääminen ruokalistoille.

– Edistämme tätä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa, sillä he tilaavat meiltä ateriat. Etenemme maltillisesti mutta kunnianhimoisesti.

Ruokalistoilla on jo tehty muutoksia ja punaisen lihan määrää vähennetty. Mathlin kertoo, että muutoksia ei kuitenkaan voida tehdä liian nopeasti, sillä ruokailijat on totutettava muutoksiin pikkuhiljaa. Esimerkiksi kouluissa olisi muutoin vaarana, että koululaiset jättäisivät lounaansa syömättä.

Toinen tärkeä tavoite on ruokahävikin vähentäminen. Palvelukeskuksessa on kehitetty ruokahävikin mittaamista, jotta jatkossa saadaan kootusti dataa siitä, missä ja miten paljon hävikkiä tulee.

Kuljetustenkin päästöjä vähennetään

Vaikka ruokakuljetusten ilmastopäästöt ovat vähäiset varsinaiseen ruokaan verrattuna, niitäkin vähennetään. Kuljetusyritykset kilpailutettiin pari vuotta sitten, ja päästöt saatiin pienenemään. Ympäristökriteerit ovat mukana myös jatkossa, ja pohdinnassa on esimerkiksi, mitä kuljetusajoneuvoilta on mahdollista edellyttää.

Mathlin on mukana myös elintarvikehankintojen vastuullisuuskriteereiden kehittämisessä. Tavoitteena on, että aina kun uusi elintarvikehankinta on ajankohtaista, se toteutetaan yhä tiukempien kriteereiden mukaisesti.

Ruokavalinnoilla voi vaikuttaa

Päästövähennyksistä puhuttaessa keskitytään usein energiakysymyksiin. Mathlin huomauttaa, että ruoka on kuitenkin asia, johon jokainen pystyy valinnoillaan vaikuttamaan joka päivä ja samalla voi omalta osaltaan olla mukana ilmastotalkoissa.

– Ruoan alkutuotanto on merkittävä päästöjen aiheuttaja. Tavoitteena ei kuitenkaan ole tehdä kaikista vegaaneja, vaan saada ruokailijat valitsemaan aiempaa useammin kasvisruokaa.

Kun Palvelukeskus edellisen kerran vuonna 2019 kilpailutti lihatuotteet, kysymykseksi nousi, tulisiko hiilijalanjälki ottaa yhdeksi hankintakriteeriksi. Se osoittautui vielä tällä hetkellä liian vaikeaksi, sillä tuottajilla ei ole standardoituja mittareita hiilijalanjäljen laskemiseksi eikä niiltä olisi saatu vertailukelpoista dataa.

Sen sijaan vastuullisuuskriteereitä tiukennettiin merkittävästi, ja lisäksi toimittajia edellytettiin luomaan sopimuskaudelle toimenpidesuunnitelma toimintansa ympäristövaikutuksien pienentämiseksi.

– Yleisesti tiedämme toki, että nauta ja juusto ovat hankalimmasta päästä, kasvikset taas parhaat valinnat. Kumpaa valitsemme, vaikuttaa hiilijalanjäljen lisäksi laajemminkin ympäristöön – esimerkiksi veden- ja maankäyttöön sekä rehevöitymiseen.

Itämeren kalaa 60 000 kiloa vuodessa

Palvelukeskuksessa käytetään ruoanvalmistuksessa runsaasti Itämeren kalaa, muun muassa lahnaa, jota on aivan suotta väheksytty ruokakalana.

– Käytämme Itämeren kaloja vuosittain noin 60 000 kiloa. Enemmänkin menisi, jos olisi saatavilla. Kotimaisissa kaloissa yhdistyvät terveellisyys ja ympäristönäkökulmat.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman Ilmastovahti on Palvelukeskuksessa aktiivisessa käytössä, ja Mathlin kollegoineen päivittää siihen toimenpiteiden edistymistä.


Teksti ja kuva: Kirsi Riipinen


Hiilineutraali Helsinki 2035

  • Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä.
  • Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma kertoo, kuinka Helsinki pääsee päästövähennyksissä oikealle uralle. Ilmastovahdissa voit seurata tavoitteiden toteutumista.
  • Kaupunki pyrkii omien toimenpiteidensä avulla järjestämään asiat niin, että ilmastoystävällinen elämä olisi helsinkiläisille mahdollisimman helppoa.
  • Helsingin ilmastoteot -sivustolta saat lisätietoa kaupungin ilmastotyöstä.


Juttusarjassa esitellään hiilineutraalin Helsingin tekijöitä ympäri kaupunkiorganisaatiota. Jokaisella toimialalla ja liikelaitoksessa tehdään toimia, jotka tähtäävät päästövähennyksiin. Yhdessä teemme vaikuttavia tekoja hiilineutraalin Helsingin toteutumiseksi.