Jari Itkonen. Kuva Kirsi Riipinen.

Hiilineutraalin Helsingin tekijät: Jari Itkosen mukaan energiatehokkuus koskee myös Uimastadionia ja muita liikuntapaikkoja

Laitosmestari Jari Itkonen on ollut töissä kaupungilla vuodesta 1995 alkaen. Tittelit ovat tuona aikana vaihtuneet ja toiminta-alue laajentunut. Muutosta on ollut myös siinä, että huomiota kiinnitetään yhä enemmän energiankulutukseen.

Itkonen pitää kaupungissa huolta kiinteistötekniikasta läntisen alueen liikuntapaikoilla eli muun muassa Uimastadionilla, uimahalleissa, Kampin liikuntakeskuksessa, venesatamissa, pallokentillä ja venesatamissa – kaikissa niissä, joissa on tekniikkaa.

Yhä tärkeämpää työssä on kiinnittää huomiota energia-asioihin. Valaistuksessa käytetään nykyään energiaa säästäviä ledejä, ja valaistuksen voimakkuutta säädetään käytön mukaan. On aivan turha polttaa kirkkaita valoja pallokentällä, jos siellä ei juuri silloin pelata.

Valaistusta säädetään älylaitteilla

Urheilukenttien valaistusta säädellään nykyään pitkälle älylaitteiden avulla. Automatiikka hoitaa perusvalaistusta ja hämärätunnistusta. Tämän lisäksi tarvitaan henkilökuntaa, joka säätää valoja sen mukaan, kuinka aktiivista toimintaa kentillä kulloinkin on.

Sisälämpötiloja seurataan aktiivisesti, ja Itkosen työtä on löytää järkeviä alhaisempia lämpötiloja.

Lisäksi hän opastaa muita kaupungin työntekijöitä ja urakoitsijoita energiankäytössä.

Vettä säästävää tekniikkaa

Kiinteistötekniikan ylläpitoon kuuluu esimerkiksi uimahallien ja maauimaloiden vedenkäsittely. Vedenlaatua seurataan päivittäin ottamalla näytteitä.

Tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi rikkinäisten hanojen vaihtoa, ja kun tekniikkaa uusitaan, valitaan vettä ja energiaa säästävät vaihtoehdot.

Itkosen tiimiin kuuluu kaikkiaan viisi ihmistä. Energia-asioiden lisäksi uutta oppia hankitaan muun muassa vedenkäsittelyssä.

He käyttävät yhteistä sähköistä huoltokirjaa, johon merkitään esimerkiksi vuotavat hanat.

Itkonen huomauttaa, että energiaa säästävä tekniikka on kehittynyt nopeasti. Vettä säästetään aiempaa helpommin, koska vesikalusteet toimivat yhä vähemmällä vedellä.

Hänen mielestään energian säästön merkityksellisyys ymmärretään jo varsin hyvin. Tämän huomaa vaikkapa pesutiloissa, joissa ei oteta turhan pitkiä lämpimiä suihkuja.

– Aika hyvin tiedetään, että hiilijalanjäljen pienentämiseksi on paljon tehtävää ja että kaikkien on siihen osallistuttava.

Itkonen kiittää kaupunkia ekotukihenkilökoulutuksista, joissa saa hyvää ajankohtaista tietoa. Tietoa tulee myös urakoitsijoiden koulutuksissa. Energiatehokkuus ja -taloudellisuus ovat yleisiä teemoja niissäkin.

Myös kiukaat ovat energiatehokkaita

Uimastadion, yksi Itkosen työmaista, on kuluvan talvikauden kiinni. Mitä siellä nyt tapahtuu?

– Nyt ovat vuorossa tekniset valmistelut ja korjaukset seuraavaa kautta varten. Vaihdamme lauteita, huollamme kiukaita ja vedenkäsittelylaitteistoa. Suodatusmassoja pitää vaihtaa ja altaiden laatoituksia uusia.

Uimastadionin kiukaat vaihdetaan ensi kauteen mennessä energiatehokkaisiin. Niiden ilmavirtaus ja lämmönluovutus ovat aiempaa paremmat.

Itkonen kertoo, että talviaikaan tehdään kaikki ne huoltotyöt, joita on hankala tehdä Uimastadionin auki ollessa.

Yrjönkadulla samantyyppisiä töitä tehdään puolestaan kesällä, kun uimahalli menee kiinni.


Teksti ja kuva: Kirsi Riipinen



Hiilineutraali Helsinki 2030

  • Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma kertoo, kuinka Helsinki pääsee päästövähennyksissä oikealle uralle.
  • Ilmastovahdissa on numeroituina kaikki ohjelman tavoitteet, ja siellä voi myös seurata niiden toteutumista. Itkosen työhön kuuluu erityisesti kohta 34 eli toimitilojen energiatehokkuuden seuranta.


Juttusarjassa esitellään hiilineutraalin Helsingin tekijöitä ympäri kaupunkiorganisaatiota. Jokaisella toimialalla ja liikelaitoksessa tehdään toimia, jotka tähtäävät päästövähennyksiin. Yhdessä teemme vaikuttavia tekoja hiilineutraalin Helsingin toteutumiseksi.