Kaksi ihmistä on kävelyllä jalkakäytävällä. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy. © City of Helsinki.

Helsinkiläisten terveys on osin kehittynyt hyvään suuntaan

Helsinkiläisten koettu terveys ja elämänlaatu ovat kohentuneet, ja useita kroonisia sairauksia esiintyy aiempaa vähemmän. Myös osa elintavoista on keskimäärin muuttunut parempaan suuntaan, mutta vaikkapa liikunnan ja ravitsemuksen osalta parannettavaa riittää. Lisäksi terveydessä ja elintavoissa on suuria eroja väestöryhmien välillä.

Tiedot selviävät Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön uudesta julkaisusta Helsinkiläisten terveys, sairastavuus ja elintavat, jossa käytetty FinSote-aineisto on peräisin vuosilta 2017–2018.

Helsinkiläisillä on muita suomalaisia vähemmän yleisiä, kroonisia sairauksia, ja esimerkiksi selkäsairauksien esiintyvyys on vähentynyt. Itse raportoitu masennus on kuitenkin Helsingissä yleisempää kuin koko maassa tai muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Kaikkiin suomalaisiin verrattuna helsinkiläiset liikkuvat ja käyttävät kasviksia ruokavaliossaan enemmän, mutta virallisista suosituksista jäädään pääkaupungissakin jälkeen. Tupakointi ja alkoholin ongelmakäyttö ovat vähentyneet – etenkin nuorilla ja keski-ikäisillä.


Suurin osa helsinkiläisistä voikin siis hyvin. Kaupunkilaisten välillä on kuitenkin huomattavia väestöryhmittäisiä eroja esimerkiksi koulutuksen, pääasiallisen toiminnan ja siviilisäädyn mukaan. Esimerkiksi päivittäistupakoinnissa on todella suuria eroja koulutustason mukaan, ja korkeasti koulutetuista enää pieni osa tupakoi. Lisäksi kokemus taloudellisista haasteista oli yllättävän voimakkaasti yhteydessä moneen tutkittuun terveyttä ja terveyskäyttäytymistä mittaavaan tekijään. Suurimpia haasteita helsinkiläisten terveyden ja laajemminkin hyvinvoinnin osalta on terveydentilan ja sitä määrittävien sosioekonomisten tekijöiden epätasainen jakautuminen.

Tämän tutkimuksen tiedot tulevat vuosien 2017 ja 2018 aikana kerätystä kyselystä. Tutkimuksen julkaisemisen aikaan kärsitään koronaviruksen aiheuttamasta pandemiasta, jonka hillitsemiseksi on asetettu poikkeustila. Poikkeustilalla ja siihen liittyvällä eristäytymisellä sekä epidemian taloudellisilla seurauksilla voi olla terveysvaikutuksia. Nämä vaikutukset riippuvat paljolti siitä, miten pitkäksi epidemia Suomen osalta muodostuu.

Lue lisää:

Helsinkiläisten terveys, sairastavuus ja elintavat. Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2020:5. (Pdf)

Tiivistelmä


JAA