Graafinen kuvio helsinkiläisten koronahuolestuneisuudesta.

Helsinkiläisten huolestuneisuus koronan vaikutuksista kasvanut keväästä

Lähes puolet helsinkiläisistä on huolissaan koronapandemian vaikutuksista omalle perheelle tai lähisuvulle, selviää uusimmasta Helsinki-barometristä. Tämä on suurempi osuus kuin vastaavassa kyselyssä keväällä. Kyselyaineisto koottiin puhelinhaastatteluilla ajanjaksolla 9.10.–6.11., joten tuloksissa ei näy vielä uusimman tautitilanteen vaikutus. Kyselyn tuloksia analysoidaan tarkemmin tuoreessa Kvartti-verkkolehden artikkelissa.

Helsinki-barometri on kaupunginkanslian toteuttama kyselytutkimus, jolla on kuluvan valtuustokauden aikana seurattu puolivuosittain helsinkiläisten näkemyksiä kotikaupungistaan ja heidän asukastyytyväisyyttään. Viimeisimmän kyselyn mukaan huolestuneisuus koronaepidemian mahdollisista vaikutuksista kasvoi keväästä syksyyn niin, että huolta perhettä tai lähisukua koskevista vaikutuksista koki nyt noin 42 prosenttia vastaajista (keväällä noin 35 %). Muiden läheisten ystävien puolesta huolta koki noin neljännes vastaajista ja oman itsensä puolesta runsas viidesosa (keväällä 29 % ja 15 %).

Myös tulevaisuuden näkymät olivat vastaajilla heikentyneet. Vielä keväällä noin 40 prosenttia odotti olevansa puolen vuoden päästä nykyistä paremmassa tilanteessa, nyt vain reilu 30 prosenttia. Niiden osuus oli sen sijaan noussut, jotka uskoivat tilanteensa olevan puolen vuoden päästä samanlainen kuin nyt.

Karanteeneilla ollut eniten vaikutusta arkeen

Vastaajilta kysyttiin erilaisista tavoista, joilla koronavirustilanne on vaikuttanut heidän arkeensa. Yksi usein mainittu vaikutus oli se, että omaehtoiset karanteenit ovat hankaloittaneet elämää (28 % vastaajista). Niistä koronan vaikutuksista, joista voitiin tehdä vertailua kevään ja syksyn kyselyjen välillä, erityisesti työttömyys- tai lomautustilanne, taloushuolet ja fyysisen kunnon heikkeneminen koskettivat nyt harvempia kuin keväällä.

Kasvomaskeja ilmoitti käyttäneensä 85 prosenttia kaikista vastaajista. Naiset käyttivät maskia yleisemmin (90 %) kuin miehet (79 %).

Helsinki-barometrissa kysyttiin lisäksi sitä, kokivatko vastaajat oman alkoholin käyttönsä lisääntyneen vai vähentyneen koronapandemian aikana. Tulos oli kaksijakoinen: käyttö oli vähentynyt useammalla kuin lisääntynyt, mutta toisaalta pieni vastaajien vähemmistö oli lisännyt alkoholin käyttöään.

Poikkeusajan palveluihin ollaan edelleen tyytyväisiä

Vastaajilta kysyttiin tyytyväisyyttä erilaisiin Helsingin kaupungin poikkeusajan palveluihin. Yleisesti ottaen vastaajat olivat varsin tyytyväisiä. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin päiväkotien toimintaan ja yli 70-vuotiaille puhelimitse annettuun apuun. Myös koronaterveysasemat, testien ohjeistus ja toteutus saivat myönteisen arvion – näissä kaikissa tyytyväisiä oli noin 85 prosenttia. Tyytyväisten osuus oli samaa tasoa myös koulujen opetusjärjestelyjen ja viestinnän kohdalla.

Helsinkiä suosittelee asuinkaupunkina harvempi kuin keväällä

Jokaisessa kyselyssä toistettu kysymys koskee sitä, kuinka todennäköisesti vastaajat suosittelisivat Helsinkiä asuinpaikkana muualla asuville. Suositteluhalukkuus oli korkeimmillaan keväällä, jolloin niin sanotun suositteluindeksin arvoksi saatiin 42 eli erinomainen. Syksyn kyselyssä suosittelijoita oli vähemmän, ja indeksin arvo jäi 21:een. Se on kuitenkin hyvä lukema, koska suositteluindeksi voi olla myös negatiivinen.


Julkaisut:

Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt, Kvartti-verkkolehden artikkeli, 3.12.2020
Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoitunut korona-aikana, Kvartti-verkkolehden blogi, 13.11.2020