Helsingissä saadaan yleistä asumistukea yleisemmin kuin muualla maassa

Vuonna 2016 13 prosenttia helsinkiläisistä kuului ruokakuntaan, jolle myönnettiin yleistä asumistukea. Kaikista suomalaisista tukea saaneisiin ruokakuntiin kuului keskimäärin 9 prosenttia. Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrä on Helsingissä kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2016. Edellisvuodesta tuen saajien lukumäärä kasvoi 10 prosenttia.

Yleisen asumistuen saajien määrän nousuun on vaikuttanut muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen vuonna 2009 alkaneen taantuman jälkeen. Parin viime vuoden aikaista reipasta kasvua selittää kuitenkin ennen kaikkea vuoden 2015 alussa voimaan astunut lakimuutos, joka on mahdollistanut yleisen asumistuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla.

Yleisen asumistuen kustannusten määrä kasvussa

Yleisen asumistuen kustannukset ovat nousseet tuensaajamääriäkin jyrkemmin, sillä vuonna 2016 yleistä asumistukea maksettiin Helsingissä 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin kasvu kustannustenkin osalta on tapahtunut vuosien 2014 ja 2015 välillä, jolloin pääasiassa lakimuutoksesta johtuen asumistuen kustannukset kasvoivat 28 prosenttia tuen saajien lukumäärän kasvaessa samaan aikaan 22 prosenttia. Helsingissä kustannusnousu on ollut koko maata jyrkempää vuoden 2014 jälkeen.

Joka neljäs alle 15-vuotias kuuluu ruokakuntaan, joka saa yleistä asumistukea

Helsingin yleisen asumistuen saajista yli puolet on yksinasuvia ja reilu kolmannes lapsiperheitä. Yleisen asumistuen piirissä olevien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on Helsingissä selvästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Alle 15-vuotiaista helsinkiläisistä lähes 27 prosenttia kuului ruokakuntaan, jolle oli maksettu asumistukea – koko maassa osuus oli 17 prosenttia. 63 prosenttia tukea saaneista lapsiperheistä oli yhden huoltajan perheitä. Lapsettomien pariskuntien osuus tuensaajista oli pieni, alle neljä prosenttia.

96 % asumistuen saajista on vuokra-asunnoissa asuvia asuntokuntia (koko suomi 93%). Vuokra-asuntojen osuus yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista ei ole juurikaan muuttunut vuosien varrella. Sen sijaan yhä useampi vuokra-asunto, josta maksetaan asumistukea, on vapaarahoitteinen. Asumistukea saavista ruokakunnista hieman yli puolet oli työttömien ruokakuntia. Työssä käyvien ruokakuntia tuensaajista oli noin neljännes. Työssäkäyvien ruokakuntien osuus yleistä asumistukea saavista ruokakunnista on noussut vuoden 2014 jälkeen kuudella prosenttiyksiköllä.

Yleisen asumistuen saajien ja maksetun yleisen asumistuen määrää tutkittu

Selvityksessä tarkastellaan yleisen asumistuen saajien ja maksetun yleisen asumistuen määrää vuonna 2016 Helsingissä. Helsingin tilannetta on tarkasteltu suhteessa koko Suomeen sekä pääkaupunkiseudun kuntiin. Vuoden 2016 tilannetta on verrattu myös aikaisempien vuosien tietoihin. Tilastoselvityksen tiedot perustuvat Kelan Kelasto-tietokannan ja tilasto- ja tietovarastoryhmän yleisen asumistuen tietoihin. Yleisen asumistuen tietoja on tarkasteltu suhteessa Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan väestörakennetilastojen asuntokunta tietoihin ja perhetilastojen perheisiin.

Julkaisu:

Hanna Ahlgren-Leinvuo: Yleinen asumistuki Helsingissä vuonna 2016. Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2017:3, pdf-julkaisu.

Lisätietoja:

Tutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja –tilastot, puh. 09 310 69969, e-mail: hanna.ahlgren-leinvuo@hel.fi

JAA