Ilmakuva Helsingin yliopiston keskustakampuksesta. Kuva: Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston ja kaupungin yhteistyöllä tuetaan helsinkiläisten hyvinvointia ja ratkotaan globaaleja ongelmia

Mitä tapahtuu, kun kaksi merkityksellistä vaikuttajaa tekee tiivistä yhteistyötä? Merkityksellisiä ja vaikuttavia tekoja, joilla edistetään terveyttä, ehkäistään ilmastonmuutoksen haittoja, kehitetään koulutusta, sujuvoitetaan palveluja, torjutaan eriarvoistumista ja tuetaan yrittäjyyttä.

Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyö tuottaa jatkuvasti uusia tuloksia. Yhteistyöllä on pitkä historia, ja se on viime vuosina tiivistynyt ja levittäytynyt uusille aloille.

Helsingin yliopisto täyttää 380 vuotta 26. maaliskuuta. Kaupunki onnittelee pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan.

Pormestari Jan Vapaavuori. Kuva: Jetro Staven, Helsingin kaupunki
Pormestari Jan Vapaavuori. Kuva: Jetro Staven, Helsingin kaupunki

”Kaupunkien kisa osaavista ihmisistä ja investoinneista kansainvälisesti kiihtyy nykyisessä tilanteessa. Olemme asettaneet yhdeksi yhteiseksi tavoitteeksemme kehittää pääkaupunkiseudusta Euroopan paras toimintaympäristö tutkimukselle, kehitykselle ja liiketoiminnalle terveysteknologian saralla”, toteaa pormestari Jan Vapaavuori.

”Kaupungille Helsingin yliopiston menestyminen on yhä kriittisempää, kun globaalit haasteet monimutkaistuvat. Tämän lisäksi yliopisto on tärkeä kirittäjä monelle eri kaupungin toimialalle helsinkiläisten arjen sujuvoittamisessa.”

Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä sanoo, että kaupungin ja yliopiston yhteinen tekeminen on luontevaa. Yliopistolle on iso plussa, että Helsinki kuuluu parhaiden älykaupunkien joukkoon – samoin kuin kaupungin hienot sijoitukset kansainvälisissä listauksissa, oli kyse asukkaiden elämänlaadusta tai työn ja vapaa-ajan tasapainosta.

Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä. Kuva: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä. Kuva: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto

”Meille on tärkeää, että kotimaiset ja kansainväliset opiskelijat viihtyvät opiskelukaupungissaan. Myös parhaiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden houkuttelemiseksi on tärkeää, että kaupunki toimii ja että täällä on lapsille hyvät koulut", toteaa Niemelä.

Niemelän mielestä maailman toimivinta kaupunkia kannattaa markkinoida maailmalle yhdessä.

Ilmanlaadun tutkimuksella maailmalle

Ilmakuva Helsingistä. Kuva: Jussi Hellsten, Helsinki Marketing

Yksi esimerkki yhteistyöstä on ilmanlaatu ja sen mittaaminen: Millainen ilmanlaatu on nyt ja miten se muuttuu vaikkapa aamun työmatkan aikana?

MegaSense-tutkimusohjelma tuottaa laadukasta ilmanlaatudataa yliopistossa kehitetyillä sensoreilla. Tietoa saadaan hyvin paikallisesti, jolloin myös ilmanlaatuun vaikuttavia toimenpiteitä voidaan kohdentaa oikeaan paikkaan.

Professori Sasu Tarkoma kertoo, että ilmanlaadun mittauksessa ja mittalaitteissa ollaan pääsemässä tekoälyn ansiosta aivan uudelle tasolle. Hän toimii MegaSense-ohjelman johtajana.

”Pystymme rakentamaan kohtuullisen edullisesti laitteita, jotka ovat mittauskyvyltään hyvin luotettavia ja tarkkoja. Voimme ottaa puettavia laitteita käyttöön, eivätkä mittarit enää ole paikkaan sidottuja.”

Tarkoman mielestä tähän mennessä on nähty vasta tulevan kehityksen alkumetrit.

”Puhumme alalla virtuaalisensoreista, joiden avulla voimme yhdistää mittauksiin myös fyysisisiä sensoreita uusilla tavoilla ja saamme aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.”

Isoon tutkimusohjemaan kuuluu joukko pienempiä hankkeita, joista yksi on UrbanSense. Siinä on yliopiston lisäksi mukana Helsingin kaupunki ja digitaalisia ratkaisuja tuottava Forum Virium Helsinki.

UrbanSense tukee 5G-verkon hyödyntämistä kaupunkiympäristössä ja laajentaa ilmanlaadun mittausta 5G-verkkoon kytketyillä mittalaitteilla.

Ilmanlaatua seurataan hankkeessa uudella anturitekniikalla ajantasaisesti ja tarkasti, ja yritykset voivat hyödyntää hankkeen 5G-testialustaa tuotekehityksessään.

Tarkoman mielestä Helsingin kaupunki on edelläkävijä avatessaan dataansa sekä piloteissaan, joissa uutta teknologiaa kehitetään, kokeillaan ja otetaan käyttöön avoimella alustalla.

Yliopisto tutuksi jo lukiolaisille

Chemicum labra. Kuva: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto

Yhteistyö näkyy konkreettisesti myös koulujen ja koulutuksen kehittämisessä. Esimerkiksi Helsingin luonnontiedelukio muuttaa yliopiston Kumpulan kampukselle muutaman vuoden kuluttua, kun uusi rakennus valmistuu näillä näkymin syksyllä 2023.

Luonnontiedelukion rehtori Timo Hartikka kertoo, että yhteistyötä yliopiston kanssa on tehty aiemminkin, mutta viime vuosina se on entisestään tiivistynyt. Yhdessä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinaattoreiden kanssa on muun muassa ideoitu uusia yhteistyön muotoja.

Esimerkiksi lukion ykkösvuoden opiskelijat pääsevät heti opintojensa alussa yliopistolle kuulemaan sen tarjonnasta. Yliopistossa opiskelu tulee tutuksi myös opiskelijavarjostuksessa, jossa nimensä mukaan lukiolaiset seuraavat yliopisto-opiskelijoita ikään kuin varjoina.

Lukion opettajat pidetään hyvin ajan tasalla yliopiston kuulumisista.

”Olimme vastikään yliopistossa pikatreffeillä tutkijoiden kanssa. Tutkijat ja opettajat tapasivaat kasvotusten 3–5 minuutin ajan, ja opettajat pääsivät kuulemaan eri tutkimuksista.”

Lisäksi lukiolaisilla on mahdollisuus käyttää fysiikan ja kemian tunneillaan yliopiston hyvin varusteltuja tiloja. Oppiainerajat ylittävän ilmastonmuutoskurssin aikana lukiolaiset pääsevät leirikouluun yliopiston Hyytiälän metsäasemalle.

Myös ohjelmoinnin opiskelussa hyödynnetään yliopiston materiaaleja ja yrityskontakteja. Osana lukio-opintoja on mahdollisuus suorittaa myös yliopistokursseja. Hartikka pohtii, että tiiviin yhteistyön ansiosta yliopisto saa motivoituneita opiskelijoita. Ilman aktiivista vuoropuhelua moni opiskelija ei välttämättä edes keksisi lukuisia hienoja uramahdollisuuksia.

Yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille tulee lukion muutettua kampukselle aiempaa luontevampia mahdollisuuksia perehtyä opetussuunnitelmiin ja pilotoida uusia opetuksen yhteistyömuotoja.

Oppia toinen toiselta

Health Capital Helsinki. Kuva: Keksi Agency, Helsingin kaupunki

Kaupungin ja yliopiston yhteistyöllä tuetaan helsinkiläisten hyvinvointia. Kaupungin terveydenhuolto hyötyy yliopiston Meilahden kampuksen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja yliopistosairaalan akateemisesta yhteisöstä, joka on arvioitu viidenneksi parhaaksi Euroopan kliinistä tutkimusta tekevistä yhteisöistä.

HUSissa on otettu kymmenen vuoden aikana käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoitojen parantamisen ratkaisua.

Kaupunki ja yliopisto ovat mukana myös Kaupunkiakatemiassa, verkostossa, joka yhdistää kaupunkitutkimukseen monitieteisen tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Kaupunkiakatemiaan ovat liittyneet myös Aalto-yliopisto sekä Espoon ja Vantaan kaupungit.

Helsinki Think Companyssa kaupunki ja yliopisto ovat niin ikään tehneet useita vuosia yhteistyötä. Yhteisöllinen työ- ja tapahtumatila yrittäjyyden palveluineen aloitti toimintansa 2013 ja on levinnyt sittemmin yliopiston neljälle kampukselle.

Tulevaisuudessa kaupungin ja yliopiston yhteistyö laajenee todennäköisesti entisestään, mistä osaltaan pitää huolen Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston ylimmästä johdosta koostuva yhteistyöneuvottelukunta (HYNK), jonka tehtävä on kehittää ja koordinoida yhteistyötä.


Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Helsingin yliopisto; Jetro Staven, Helsingin kaupunki; Linda Tammisto, Helsingin yliopisto; Jussi Hellsten, Helsinki Marketing; Keksi Agency/ Helsingin kaupunki