Kumisaappaat jonossa. Kuva: Stina Lahtinen.

Helsingin varhaiskasvatuksen henkilöstövaje kriittinen

Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on jo pitkään ollut haastavaa erityisesti kaupungeissa, joissa väestön määrä ja siten myös varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvavat jatkuvasti. Syksyn 2019 aikana tilanne on Helsingissä kehittynyt kriittiseksi.

”Erityisesti ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön saatavuus on jo niin haasteellista, ettemme pysty täyttämään kaikkia lain velvoitteita kielellisten oikeuksien näkökulmasta. Tammikuussa 2020 olemme tilanteessa, jossa noin puolelle ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen hakeutuvista perheistä on tarjottava varhaiskasvatuspaikkaa suomenkielisestä päiväkodista. Tilanne hankaloittaa perheiden arkea ja näemme selvän riskin, että ongelma tulee jatkossa vielä laajenemaan”, toteaa pormestari Jan Vapaavuori.

Tällä hetkellä Helsingin varhaiskasvatuksessa on avoinna yhteensä 233 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää ja 291 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävää. Henkilöstön rekrytointeja tehdään aktiivisesti, mutta hakijamäärät ovat huolestuttavan alhaiset.

Henkilöstön saatavuuden ongelma on kriisiytynyt monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksen seurauksena. Yksi selittävä tekijä on pitkään jatkunut koulutuspaikkojen rahoituksen riittämättömyys. Helsingin yliopistosta valmistuvien varhaiskasvatuksen opettajien vuosittainen määrä ei kohtaa lähimainkaan yhä kasvavaa tarvetta. Myös lastenhoitajien osalta tilanne on heikentynyt.

Vuonna 2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki tiukensi kaiken lisäksi kelpoisuusvaatimuksia niin, että korkeakoulutettua henkilöstöä tarvitaan päiväkodeissa suhteellisesti aiempaa enemmän. Valtio ei tässä yhteydessä kuitenkaan lisännyt varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä tarvetta vastaavaksi.

Osaltaan kaupunki on myös omilla päätöksillään syventänyt henkilöstövajetta halutessaan nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Helsingissä varhaiskasvatus on ollut maksutonta viisivuotiaille jo viime vuodesta lähtien. Myös henkilöstömitoitus on laissa vaadittua korkeampi. ”Toisaalta tämä on ollut tärkeä linjaus henkilöstön pysyvyyden näkökulmasta”, Vapaavuori toteaa.

Kiireellisimpiä, valtion toimivallassa olevia tekoja tarvitaan erityisesti seuraavien kysymysten ratkaisemiseksi:

1) Helsingin kaupungille on myönnettävä kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon järjestämislupa, jotta erityisesti jo työelämässä olevat opiskelijat voivat saada koulutuspaikan läheltä kotipaikkaansa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole toistuvista hakemuksista huolimatta myöntänyt lupaa, mikä on pahentanut ja pitkittänyt työvoimapulaa.
2) Eri ammattiryhmille on perustettava joustavat ja nopeasti käynnistettävät muuntokoulutusväylät.
3) Aloituspaikkoja on lisättävä sekä varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen Helsingin yliopistolle, että varhaiskasvatuksen lastenhoitajan koulutukseen pääkaupunkiseudulle. Lisäpaikkoja tarvitaan sekä suomen- että ruotsinkieliseen koulutukseen.
4) On laadittava alan vetovoimaa lisäävä ohjelma yhteistyössä valtion ja suurten kaupunkien kanssa.

Alan ja oman työnantaja-aseman houkuttelevuuden lisäämiseksi kaupunki on oman toimivaltansa rajoissa mm. korottanut varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja ja lisännyt muuta palkitsemista. Mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen on lisätty ja uran alussa olevilla varhaiskasvatuksen opettajilla on mahdollisuus mentorointiin. Sijaisten saatavuutta on parannettu ja rekrytointia kehitetty ennakoivaksi ja monikanavaiseksi. Kaupunki tarjoaa myös pitkäaikaisia työsuhdeasuntoja. Varhaiskasvatusopettajien liitto valitsikin Helsingin syksyllä 2019 vuoden varhaiskasvatuskunnaksi.

”Kaupunki on tehnyt monia toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi, mutta on epäonnistunut ongelman kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Erityisesti edunvalvonnassamme valtion ja koulutuksen järjestäjien suuntaan sekä eri päätösten seurausten ennakoinnissa olisi pitänyt onnistua olennaisesti paremmin”, Vapaavuori sanoo.

Varhaiskasvatuksen henkilöstövajeen ratkaisemiseen on nyt otettava kokonaisvaltaisempi ote ja yhteistyötä tiivistettävä niin kaupungin, valtion kuin korkeakoulujen kesken. ”Suomessa on laaja yhteisymmärrys varhaiskasvatuksen roolin ja merkityksen kasvattamisesta. Poliittiset päätökset eivät kuitenkaan muutu käytännön todellisuudeksi itsestään. Kaikilla osapuolilla on oma osuutensa syntyneessä tilanteessa ja sen korjaaminen vaatii myös konkreettisia toimenpiteitä niin valtiovallalta, korkeakouluilta kun kaupungeiltakin. Kaupungin oman toiminnan ja koordinaation parantamiseksi olen perustanut kaupungille erillisen Task Force -ryhmän ratkomaan akuuttia kriisiä sekä tiivistämään yhteydenpitoa keskeisten kumppaneiden suuntaan. Tilanteen vakavuudesta seuraa, ettei merkittävää pikaista korjausta ole odotettavissa”, pormestari Vapaavuori sanoo.

Helsingin Task Force aloittaa työnsä välittömästi. Ryhmän puheenjohtajana toimii kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna. Työryhmä raportoi työnsä tuloksista suoraan pormestarille.


JAA