Ihmisiä Kauppatorilla. Kuva: Jussi Hellsten/Helsinki Marketing

Helsingin väestönkasvu laski selvästi edellisvuosista

Vuodenvaihteessa 2020–2021 Helsingissä asui 656 920 henkeä. Vuoden 2020 aikana väestön määrä kasvoi 3 085 hengellä. Helsingin muuttotappio kasvoi Helsingin seudun kehysalueelle ja Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta saatu muuttovoitto pieneni. Syntyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Tiedot selviävät kaupunginkanslian uudesta julkaisusta Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2020–2021 ja väestönmuutokset vuonna 2020.

2010-luvulla Helsingin väestö on kasvanut keskimäärin 6 800 henkeä vuodessa. Vuonna 2020 kasvu oli lähes 2 100 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. Helsinki sai väestönkasvua sekä luonnollisesta väestönkasvusta että muuttoliikkeestä. Luonnollisen väestönkasvun, eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksen, tuoma väestön määrän lisäys oli 1 293 henkeä. Helsinkiin muuttaneita oli 1 884 henkeä enemmän kuin pois muuttaneita.

Helsingin saama muuttovoitto pieneni selvästi edellisvuosista. Muuttovoitto perustui ulkomaan muuttoliikkeeseen, sillä kotimaan osalta Helsingistä muutettiin enemmän muualle kuin toisin päin. Kotimaan sisällä Helsinki menetti asukkaitaan naapurikuntiin, kehysalueelle ja muulle Uudellemaalle. Lisäksi verrattuna edellisiin vuosiin Helsingin saama muuttovoitto Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta pienentyi huomattavasti tulomuuttajien määrän vähenemisen ja lähtömuuttajien määrän kasvun seurauksena. Ulkomaan muuttoliike pysyi edellisen vuoden tasolla.

Vieraskielisten määrä jatkoi kasvuaan

Vieraskielistä väestöä oli vuoden 2020 lopulla 109 254 henkeä ja ryhmän osuus väestöstä 16,6 prosenttia. Vieraskielisten asukkaiden määrän kasvu, 3 195 henkeä, ylitti koko kaupungin kasvun, sillä suomenkielisten asukkaiden määrä väheni. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (19 032 henkeä), somalinkieliset (11 982 henkeä) ja vironkieliset (10 289 henkeä). Helsingissä puhuttiin äidinkielenä noin 140 eri kieltä.

Syntyvyyden aleneminen pysähtyi

Helsinkiin syntyi 6 650 lasta, mikä oli 318 lasta enemmän kuin edellisvuotena. Syntyvyys kääntyi kymmenen vuoden laskun jälkeen kasvuun ja oli 4 prosenttia suurempaa kuin vuonna 2019. Kokonaishedelmällisyysluku, eli naisten keskimäärin saamien lasten lukumäärä, oli 1,15 lasta. Kasvusta huolimatta hedelmällisyys on Helsingissä huomattavasti koko maan tasoa pienempää eli lähes viidenneksen alemmalla tasolla.

Miesten elinajanodote laski hieman

Helsinkiläisten miesten kuolleisuus suureni hieman erityisesti 75–84-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä aiheutti elinajanodotteen hienoisen lyhenemisen. Taustalla saattaa olla kuolleisuuden tason vuosittainen vaihtelu. Naisten elinajanodotteen kasvu pysyi edellisten vuosien mukaisena. Helsinkiläisten miesten elinajanodote, 78,4 vuotta, oli hieman koko maata lyhyempi ja naisten elinajanodote, 84,5 vuotta, koko Suomen tasolla. Vuonna 2020 Helsingissä kuoli 5 357 henkeä.

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2020/2021 ja väestönmuutokset vuonna 2020 (Pdf)
Tiivistelmä