Nainen istuu pöydän ääressä kannettava tietokone edessään.

Helsingin työelämässä on mukana entistä enemmän ulkomaalaistaustaisia

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tuore raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia uusimmilla, pääsääntöisesti vuoden 2018 tiedoilla, ja laajentaa tarkastelun koko pääkaupunkiseutuun. Painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteiden selvittämisessä. Raportissa tarkastellaan kuitenkin myös Suomessa syntyneen toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja heidän ansaitsemiaan tuloja.

Ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun työikäisestä väestöstä (20–64-vuotiaat) on kasvanut nopeasti. Koko seudulla se oli vuonna 2018 lähes 20 prosenttia, Helsingissä 18 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemustoimialalla ulkomaalaistaustaisten osuus alan kaikista työntekijöistä oli vuoden 2018 lopussa pääkaupunkiseudulla lähes kolmannes. Osuus oli suuri myös hallinto- ja tukipalveluissa, 28 prosenttia. Vuoden 2017 lopussa 56 prosenttia siivoojista, kotiapulaisista ja muista puhdistustyöntekijöistä oli maahanmuuttaja. 

Asiat selviävät Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa on tarkasteltu pääkaupunkiseudun sekä erikseen Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttajien työllistymistä, tulotasoa ja asumisen olosuhteita. Suomessa syntyneen toisen sukupolven osalta on tarkasteltu myös koulutustasoa.

Taloudellinen suhdannevaihtelu näkyy selvästi maahanmuuttajien työllisyyskehityksessä

Maahanmuuttajien työvoimaosuus ja työllisyysaste ovat Helsingissä ja laajemmin pääkaupunkiseudulla selvästi alempia ja työttömyysaste korkeampi kuin suomalaistaustaiseen kantaväestöön kuuluvilla. Taloudellinen suhdannevaihtelu vaikuttaa suuresti maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla, ja maassaoloajan pitenemisen myötä tapahtuu myönteistä kehitystä, etenkin naisilla. Maahanmuuttajien työllisyystilanteessa olikin nähtävissä selvää kohenemista ennen koronapandemian puhkeamista.


Maahanmuuttajat asuvat useimmiten vuokralla

Työllistymisen haasteet heijastuvat moniin muihin asioihin. Matala tulotaso näkyy esimerkiksi omistusasumisen vähäisyydessä. Helsingin maahanmuuttajat asuvat usein vuokralla, ja kantaväestöön verrattuna suuri osa arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa. Etenkin suurissa lapsiperheissä asuvat maahanmuuttajat ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset asuvat myös kantaväestöä useammin ahtaasti. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asui Helsingissä 40 prosenttia vieraskielisistä asuntokunnista vuonna 2018.

Maahanmuuton toinen sukupolvi kasvaa ja aikuistuu

Helsingissä on jo parikymmentä tuhatta sellaista Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Suurin osa heistä on vielä alle 20-vuotiaita, mutta joka vuosi heitä siirtyy runsain mitoin oppivelvollisuudesta koulutukseen ja työelämään. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat suorittaneet tutkintoja vähemmän kuin heidän suomalaistaustaiset ikätoverinsa. Kouluttautuminen on toisessa sukupolvessa yleisempää naisilla kuin miehillä, ja sukupuolten välinen ero näkyy naisten eduksi myös työllisyydessä.

Ilmiö tunnetaan, syyt tiedetään huonommin

Espoon, Helsingin ja Vantaan välillä on joitain eroja, mutta enimmäkseen ne ovat pieniä ja johtunevat etenkin kaupunkien ulkomaalaistaustaisen väestön rakenteellisista eroista. Maahanmuuttotaustainen väestö onkin hyvin moninainen kokonaisuus, jota on aina syytä eritellä tarkemmin. Pääkaupunkiseudun asumista, työllisyyttä ja tuloja koskevat tiedot vastaavat pitkälti muista vastaavista olosuhteista saatuja tilastotietoja ja tutkimustuloksia. 

Tarkastelun pääasiallinen kohdevuosi on 2018. Tutkimus perustuu pääosin aineistoon, jonka Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto tilasivat Tilastokeskukselta. Espoon ja Vantaan kaupungit osallistuivat Helsingin kaupungin ohella analyysin ja raportoinnin rahoittamiseen. Rekisteripohjaisen aineiston hankinta ja sen analyysi toteutetaan Helsingin kaupunginkansliassa kahden vuoden välein.

Lue lisää:

Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot

Tiivistelmä

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

Kuva: Jussi Hellsten, © City of Helsinki.